Nordea-Pankki arvioi, että EKP voisi jakaa ns. ilmaisena helikopterirahana euromaiden kansalaisille rahaa tilille torjuakseen deflaatiota. Nordean mukaan EKP:n järjestelmällä on varallisuutta kaikkiaan 444 miljardin euron edestä, mikä tarkoittaisi keskimäärin 1300 euron pottia per euroalueen asukas. Tätä kutsutaan helikopterirahaksi. Yhä useampi ekonomisti on viime aikoina ehdottanut helikopterirahaa ratkaisuna esimerkiksi euroalueen ja Japanin inflaation piristämiseksi. (HS/Talous/1.4.2016)
Keskuspankkien epätavallisetkin elvytyskeinot ja odotukset ovat pettäneet yksi toisensa jälkeen. Seuraava kokeilu on ilmaisen rahan uusjako eli juuri rahahelikopterit. Auttaako se deflaatioon?
Perinteisten koronlaskujen jälkeen keskuspankit ovat kokeilleet nollakorkoja, entistä suorasukaisempia ”verbaali-interventioita” , yhä mittavampia arvopaperiostoja ja viimeksi jopa miinuskorkoja. Niiden piti puhaltaa talouskasvuun vauhtia, mutta talous ei ole toipunut vieläkään vuoden 2008 talouskriisistä. Tarvitaan yhä uusia keinoja. Jokohan EKP:n keinot on lopussa?
Talouskeskusteluun on noussut kaksi uutta teemaa: 1) Ovatko keskuspankit käyttäneet kaikki rahapoliittiset elvytyskeinonsa loppuun? 2) Vai tarjotaanko entisten keinojen jatkoksi entistäkin rajumpaa elvytysreseptiä? Tämä keino olisi juuri helikopterirahan jakaminen joko suoraan euromaiden kansalaisten tilille tai epäsuorasti valtiontalouden kautta vaikka keskuspankin rahoittamina investointeina tai veronkevennyksinä. Puheet perustuvat Milton Friedmannin ja Ben Bernanken vertauskuvallisiin elvytyslausuntoihin.
Analyysiyhtiö Oxford Econimicsin johtaja Gabriel Stein kiteyttää helikopterirahan tulkinnat näin:
1) Helikopterirahoituksen välitön tavoite on tavalla tai toisella kasvattaa ulkopuolisen yksityisen talouden - kotitalouksien ja yritysten - hallussa olevaa rahan määrää.
2) Helikopterirahoituksen lopullinen päämäärä on elvyttää talouden toimeliaisuutta, rahan kiertoa ja kiihdyttää EKP:n toivomaa inflaatiotakin. Deflaatio on EKP:n pahin painajainen , vaikka kansan enemmistöä ”hintojen halpuutus” hyödyttäisikin. Toisaalta EKP:ssä on osoitteetonta rahaa liikaakin.
Tavoitteena olisi siis talouden elvytys, deflaation nujertaminen ja inflaation piristyminen ja hintavakaus.
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/01/20/tata-ei-ekp-salli-ostovoim...
http://www.talouselama.fi/uutiset/euroalueen-uusi-ongelma-rahaa-on-jo-li...
Oxfordin Stein kuvaa neljää keskeistä tapaa, jolla keskuspankit voisivat ”pudottaa” rahaa talouksiin Friedmannin ja Bernanken vertauskuvallisena helikopterirahana.
1) Keskuspankki ostaa suoraan tai velkakirjamarkkinoiden välityksellä valtion velkakirjoja ja valtio puolestaan välittää nämä rahat veronalennuksina edelleen kansalaisille.
2) Keskuspankki rahoittaa valtiota suoraan tai velkakirjamarkkinoiden välityksellä epäsuoraan , ja valtio käyttää saamansa rahan finanssi-ja reaaliomaisuuden ostamiseen yksityisen talouden toimijoilta, kotitalouksilta ja yrityksiltä.
3) Keskuspankki tallettaa vastikkeetta eli lahjottaa uutta rahaa kotitalouksien ja yritysten keskuspankkiin avattaville tileille.
4) Julkisen talouden alijäämien rahoittamiseeen keskuspankin myöntämän suoran tai epäsuoran rahoituksen avulla. Riskinä on rahan tuhlaaminen hukkainvestointeihin ja turhaan kulutukseen.
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/03/23/ovatko-rahakopterit-valmii...
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2016/03/30/helikopteriraha-epailytt...
http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2016/03/19/ekpn-neuvoston-jasen-kesk...
Uskotko helikopterirahoituksen toimivuuteen ja tasapuolisuuteen? Ovatko kriisiytyneet EU, euro, EMU ja EKP tulleet jo matkansa päähän?