Paluu eriytettyyn koulujärjestelmään tuli tavoitteena ehkä hieman yllättävältä taholta. Björn Wahlroos puoltaa HBL-haaastattelussaan yksityiskoulujen paluuta mm laadullisin syin. Hän toteaa, ettei sosialismi ole missään johtanut hyvään. Suomen PISA-menestyksen hän laittaa yhtenäisen oppilasaineksen ja yhteiskunnan ansioksi.
Eli ehkä ei ole montakaan vuotta siihen, kun julkisen koululaitoksen tason laskua perusteellaan silläkin, että julkisella rahalla ei saa häiritä yksityistä koulubisnestä. Vaikkakin maan hallituksen koulutussupistusten takana lienee pääasiassa talous, ne yhdessä väestön laadullisten muutosten kanssa luovat tilaa yksityiskouluille.
Kansainvälinen pääoma tuli aluksi Suomen terveydenhoitomarkkinoille. Tämä oli tietenkin järkevää, koska nurkka oli jo vallattu ja maan väestörakenteen kehitys takaa terveyspalvelujen kysynnän. Sama väestörakennetilanne taas tekee koulubisneksestä vähemmän houkuttelevan. Sijoittaminen suomalaiseen kouluun vaatii myös hieman ideologista ponninta ja halua muuttaa maata monikerroksiseen suuntaan.
Wahlroos ei tietenkään esitä, että alemmat kansanryhmät putoaisivat aivan koulutusloukkuun. "Joitakin normeja pitää olla", sanoo hän.
En ole koulutuspolitiikan tuntija, mutta työn ja asumisen kautta yksityiskoulujen ja julkisten koulujen rinnakkainelo on tullut nähdyksi.
Erityisesti on koskettanut maailmalla sellaisten suomalaisperheiden tilanne, joilla varallisuus olisi juuri ja juuri yksityiskoulut mahdollistavaa. Kamalinta on ollut kysymyksenasettelu niissä tapauksissa, joissa koulu on alkanut lähetetyn työntekijän privilegioiden puitteissa, mutta sitten työelämän muutokset ovat tuoneet ulkomaisen julkisen koulun pelottavaksi mahdollisuudeksi. Tämä siis tilanteissa, joissa paluu Suomeen ei olisi missään tapauksessa järkevää ja pysyvä asumisoikeus esim non-EU -maahan on tullut hankituksi.
Olen pitänyt selvänä, että koulutuksen kaksijakoisuuden paluu tulee ennen pitkää kokoomuksen agendaan, mutta aihe olisi nykyisissä asennemittauksissa vielä liian tuhoisa puolueen kannatukselle.
Eli yksityiskoulut tulevatkin ehkä filantrooppisina sijoituksina, joissa vapaaoppilas- tai alennushintapaikat ovat helposti saatavilla. Muutaman esimerkin ja markkinoinnilla luodun vanhempien ryntäyksen turvin voidaan sitten vaatia esimerkiksi sellaisia kouluseteleitä, joilla perheet voivat ottaa "raha seuraa asiakasta"-periaatteella yhteiskunnan koulutusrahat mukaansa ja käyttää yksityiskoulua. Suurimmalle osalle yksityiskoulujen asiakkaista tietenkin hintataso olisi kuitenkin niin korkea, että eriytyminen ei vesity.
