Eduskunnan puhemiehillä on ollut tapana, että he muutaman kerran vuodessa ovat nostaneet keskusteluun jonkin tärkeänä pitämänsä asian, tai ottaneet harvakseltaan osaa muuten poliittiseen keskusteluun. Nykyinen eduskunnan puhemies Maria Lohela toimii ikäänkuin virkavastuulla, poliittisesta näkökulmasta katsoen hän on hajuton, mauton ja väritön. Kyse on tietoisesti valitusta linjasta, joka kävi ilmi hänen vieraillessaan Ylen lauantaiaamussa hiljattain. Vaikuttimia voi arvailla jos niin haluaa.
Kansanedustajat kiittelevät Lohelan linjaa, mikä on täysin ymmärrettävää, koska kun valtakunnan hierarkiassa kakkosena oleva puhemies jättää poliittiset vaikutusmahdollisuutensa käyttämättä hän luovuttaa samalla asemansa sallivan poliittisen vallan paitsi oman, myös muiden puolueiden poliitikoille. Kukapa kävisi moittimaan, jos poliittinen kilpailija ei käytä kaikkia olemassa olevia mahdollisuuksiaan.
Edelläolevasta voisi vetää sen johtopäätöksen, että eduskunnassa puhetta voisivat johtaa ennalta nimetyt eduskunnan virkamiehet. Kansanedustajat olisivat ilmeisen tyytyväisiä ja kaikilla kansanedustajilla olisi äänioikeus eduskunnassa, nythän puhemies ei saa äänestää. Myös äänestäjien oikeusturva parantuisi hiukkasen, kun eduskuntaan politiikkaa tekemään äänestetty ihminen ei istuisi pelkkänä kantaa ottamattomana nuijan jatkona.
Eduskunnan puhemiehellä on myös edustusvelvollisuuksia. Ne voisi hoitaa yksi etukäteen nimetty hallituksen ministeri, esimerkiksi sisäministerille rooli voisi olla sopiva. Näin hallitukseen tulisi tavallaan kolmas hieman edustavampi salkku pääministerin ja valtiovarainministerin lisäksi. Eduskunnan autohankinnoissakin voitaisiin säästää, kun puhemiehille ei enää tarvittaisi erikseen autoja kun seurustelu-upseeri tekisi matkansa ministeriautolla.
