Vihapuhetta, henkilökohtaisia solvauksia, asiattomuuksia ja tahallista provosointia – tässä on muutamia kuvauksia, joita on viime aikoina liitetty sosiaalisessa mediassa ja internetin keskustelupalstoilla käytäviin keskusteluihin. Yleinen käsitys lienee, että verkon keskustelukulttuuri on mennyt viime vuosina olennaisesti huonompaan suuntaan. Verkossa normaalit hyvät käytöstavat unohtuvat ja meno on kuin koulukiusaajien kokoontumisajoissa.
Kuva pitää osittain paikkansa. e2:n tuoreen tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista kokee tahallisen provosoinnin lisääntyneen yhteiskunnallisessa keskustelussa. Lisäksi puolet suomalaisista ilmoittaa olevansa kyllästynyt voimakkaisiin vastakkainasetteluihin. Tulokset osoittavat, että kokemus keskustelukulttuurin heikentymisestä jaetaan suomalaisten keskuudessa laajasti.
Toinen mielenkiintoinen havainto tutkimuksessamme liittyy väittämään, jossa testattiin suomalaisten suhtautumista verkon negatiiviseksi koettuun keskusteluilmapiiriin. Yli 90 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että henkilökohtaisuuksiin meneminen sosiaalisessa mediassa on aina väärin.
Tutkimustulos on myönteinen, mutta samalla hämmentävä. Suomalaiset ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että verkossa pätevät samat käyttäytymisnormit kuin muussakin elämässä, mutta samanaikaisesti keskustelukulttuuri menee kansalaisten mielestä huonompaan suuntaan. Mikä selittää verkon keskustelukulttuurin ahdistavuuden?
Vastaus on yksinkertainen. Sosiaalisessa mediassa häiriköt saavat kokoaan suuremman merkityksen. Yhteiskunnallisen keskustelun osalta verkko voi helposti vääristää käsitystämme todellisuudesta. Tilastokeskuksen joulukuun 2015 tilaston mukaan vain 7 prosenttia suomalaisista kertoo kirjoittaneensa internetiin yhteiskunnallisia tai poliittisia sisältöjä.
Lukema on hämmästyttävän alhainen, kun sitä vertaa esimerkiksi yhteiskunnallisten some-keskustelujen saamaan palstatilaan perinteisessä mediassa. Kukapa meistä ei olisi viime aikoina törmännyt uutisotsikoihin, joissa julistetaan some-kansan raivostuneen yhdestä sun toisesta ajankohtaisesta kysymyksestä.
Näiden tutkimushavaintojen myönteinen puoli on se, että valtaosa suomalaisista kunnioittaa hyviä käytöstapoja ja tuomitsee asiattomuudet sosiaalisessa mediassa. Tosiasia myös on, että verkossa käydään erittäin paljon rakentavaa, dialogiin pyrkivää keskustelua. Tämä unohtuu helposti, kun huomio kiinnittyy pieneen, mutta sitäkin äänekkäämmin ja huonommin käyttäytyvään vähemmistöön.
Ongelmallisempi on sen sijaan tutkimuksemme havainto siitä, että iso osa suomalaista on niin kyllästynyt vastakkainasetteluihin, että harkitsee vetäytymistä yhteiskunnallisesta keskustelusta kokonaan. Tämänkaltainen kehitys vahvistaa entisestään verkkokeskustelujen nurjia puolia.
Erityisen haastavaksi tilanteen tekee se, että ongelmaan puuttuminen on erittäin vaikeaa. Oma yksinkertainen reseptini on korostaa asioiden todellista laitaa. Kun verkkokeskustelut ahdistavat, on hyvä muistuttaa itselleen, että verkossa kovinta ääntä pitää pieni, aktiivinen vähemmistö. Suuri enemmistö keskustelijoista on sitoutunut hyviin käytöstapoihin – myös verkossa.
Tutkija, VTT Ville Pitkänen
e2