Suomalaisena olen huolissani maamme tilasta. Mietin usein, minkälainen maamme tulee olemaan lapsilleni ja lapsenlapsilleni. Tässä on muutama idea, joiden uskoisin päästävän taloutemme taas kasvun tielle ja vähentävän valtionvelkaa.
Vuonna 2014 Suomen valtion alijäämä oli 6.7 miljardia euroa. Suomen valtion velka on tällä hetkellä 102 miljardia euroa. Meidän tarvitsee vähentää valtion kuluja, sekä velkaa. Yksi tapa millä kuluja voisi vähentää, on poistaa kaikki tuet uusiutuville energiamuodoille ja siirtää ne vähintään yhtä isoina haittaveroina haitallisiin energiamuotoihin. Tämä tarkoittaisi negatiivisen kassavirran sijaan positiivista kassavirtaa, pitäen puhtaan energian silti kilpailukykyisenä. Ja energian hinnan nousu myös vähentäisi päästöjä.
Veronkierrosta on puhuttu paljon viimeaikoina Panamapaperien paljastuttua. Raha ei tunne rajoja, ja kaikki yritykset estää veronkiertoa olisivat jotenkin kierrettävissä. Tämä on totta niin kauan kuin verotamme kaupankäyntiä. Se ei ole sidottuna mihinkään fyysiseen paikkaan, joten sitä on vaikea hallita. Mutta jos verotamme resursseja, patentteja sekä maanarvoa, on veroa mahdoton kiertää. Esimerkiksi patenttivero jossa jokaisesta patentista mikä on Suomessa myönnetty pitäisi maksaa veroa suhteessa patentin kaupalliseen arvoon, vähentäisi patenttien käyttöä kilpailun tukahduttamiseksi. Resurssivero taas verottaisi kaikkia tuotettuja ja/tai käytettyjä resursseja. Tämä taas lisäisi resurssien hintaa kannustaen yhtiöitä tekemään resurssitehokkaampia tuotteita ja vähentäisi haittavaikutuksia ympäristöön. Maanarvonvero taas vähentäisi maan turhakäyttöä kun kaikesta maasta pitäisi maksaa vuosittaista veroa suhteessa maan kaupalliseen arvoon. Tämä tehostaisi maankäyttöä kaupungeissa. Maanarvovero on käytössä mm. Tanskassa nimellä ejendomsskat.
Tarvitsemme paljon uusia työpaikkoja. Suomessa oli marraskuun 2014 lopussa 326 500 työtöntä. Ja työttömyys ei tarkoita vain henkilön tuottaman arvon poistumista taloudesta, vaan myös työttömyystukia joita heille pitää maksaa. Tämän lisäksi kun ihmiset eivät ole tuottamassa arvoa yritykselleen, he menettävät elämänsä merkityksen sekä usein ison osan sosiaalisesta yhteisöstään. Tästä taas seuraa mielenterveysongelmien lisääntyminen varsinkin pitkäaikaistyöttömien keskuudessa. Vuonna 2010 lääkärilehdessä julkaistun selvityksen mukaan Suomessa olleista pitkäaikaistyöttömistä 50 000 oli niin sairaita, etteivät he pystyneet työskentelemään. Harvoin työttömyys on itse valittu tila. Ja useimmat työttömät haluavat päästä töihin. Minulla on muutama idea siitä miten saisimme aktivoitua työttömämme sekä luotua työnteon ja yrittäjyyden kulttuuria maahamme, samalla lisäten vientiämme merkittävästi.
Voisimme myös tiputtaa yritysten veroprosentti nollaan, koska näin kaikkien kulutustuotteiden hinta voisi laskea tämän verran. Tämä taas alentaisi hintoja ja lisäisi kulutusta, josta seuraisi lisää verotuloja. Jos laskisimme myös kaikkien yli 200 000 vuodessa tienaavien verot nollaan, he voisivat luoda enemmän töitä Suomeen. Ja nämä uudet työpaikat taas tulevat nostamaan verotuloja. Töidenluontia lisäisi myös yritysverojen poistaminen, kun ne rahat todennäköisesti menisivät osinkojen kautta osakkeenomistajille, ketkä näin voisivat luoda lisää töitä.
Olemme kaikki perustellusti huolissamme siitä, että maahamme tulee ihmisiä monista eri kulttuureista eikä meillä ole varaa ylläpitää hyvinvointivaltiota tämän paineen alla. Monet maahanmuuttajista maksavat järjestelmällemme enemmän kuin tuovat veroina takaisin. Kaikista kallein ryhmä maahanmuuttajia Suomen taloudelle ovat 0-7 vuotiaat. Tilastojen mukaan useimmat heistä käyttävät sairaalapalveluita jo heti syntymänsä jälkeen. Heistä yli 4-vuotiaat käyttävät myös kalliita päivähoitopalveluja monia tunteja päivässä. Näin ehdotankin kohtuullista työohjelmaa, jossa lapset pääsevät työharjoitteluun lähiyritykseen. Siten he voivat maksaa takaisin yhteiskunnalle kuluttamansa palvelut. Alustavasti työharjoittelu voisi kestää 6 tuntia päivässä, mutta jos heidän tuottavuutensa ei riitä, niin aikaa voitaisiin tarvittaessa pidentää.
Ja jos haluamme olla johdonmukaisia, niin suomalaislapsetkin käyttävät sairaala- ja päivähoitopalveluja joita eivät ole itse maksaneet. Ja miksi emme tutustuttaisi heitäkin työelämään? Se olisi epäreilua jos maahanmuuttajien lapset saisivat kilpailuedun suhteessa kantaväestöön.
Jos poistaisimme yritysverot sekä rikkaimpien verotuksen, niin heidän ei tarvitsisi lähettää lapsiaan valtion kouluun. Tämä lisääntynyt kysyntä varmasti loisi suuret markkinat laadukkaille yksityiskouluille, missä koulutettaisiin tulevaisuuden yritysjohtajat ja poliitikot.
Mutta voisimmeko jotenkin säästää muut lapset opiskeluilta, mitä he vihaavat? Voisiko tämän tehdä vielä siten, että he käyttävät ne 30 tuntia viikottain tehokkaammin valtiontaloutemme hyväksi?
Voisimme esimerkiksi neuvotella Niken kanssa sopimuksen, että lapsilla on käsityökurssia koko kouluajan ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen, jossa he valmistavat Niken lenkkareita vietäväksi maihin jossa ihmisillä on vielä ostovoimaa jäljellä. Tämä sopimus olisi molemminpuolinen win win, koska Nikelle olisi hyvää julkisuutta siirtää tuotantoaan Suomeen pois halpatuotantomaista. Ja se ettei heidän tarvitse maksaa yhtään yritysveroa tekisi siirtymisestä vielä kannattavampaa. Suomessa voisimme tuottaa kenkiä Bangladeshia tehokkaammin maksamalla lapsille pienempää palkkaa kuin Bangladeshin ylipalkatuille työntekijöille. Voisimme myös aktivoida maamme työttömät joko työntekijöiksi, tai sitten työnvalvojiksi. He ovat lapsia voimakkaampia ja voisivat näin turvata tuotantoa häiriöiltä. Tämänkaltainen reformi palauttaisi paljon kaivattua teollisuutta maahamme. Se myös tekisi ihmeitä kauppataseellemme, kun vientimme nousisi merkittävästi. Ainut ongelma olisi, että jos lapset tienaisivat jotain senttejä tämänkaltaisesta koulutuksesta, niin he voisivat haluta ostaa ulkomaisia tuotteita. Tämä taas aiheuttaisi rahavirtaa pois maasta ja vaihtotaseemme heikkenemistä. Mutta tämä voitaisiin korjata siten, etteivät lapset saisi palkkaa ollenkaan. Eihän koulutuksesta tarvitse palkaa. Tiedot, taidot sekä rehellisen työn asenne mitä he oppisivat, olisivat arvo itsessään.
Uskoisin että tämänkaltaiset uudistukset voisivat tehdä maastamme ihmisarvoisemman paikan elää tuleville sukupolville. En tiedä olenko miettinyt kaikkia uusistusten etuja, mutta käsittääkseni nämä uudistukset ovat täysin hallituksen arvojen sekä tavoitteiden mukaisia.