Tuore Nato-selvitys sisältää huomionarvioisia strategisia näkökohtia, jotka ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ovat jääneet taka-alalle. Ansioistaan huolimatta esitystä vaivaa kapea-alaisuus.
Mielenkiintoiseksi selvityksen tekee se, että Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksia pohtineen työryhmän neljästä jäsenestä vain kaksi oli suomalaista: Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja Teija Tiilikainen, joka tunnetaan etenkin EU-integraatiotutkijana, ja ex-diplomaatti René Nyberg, joka on toiminut Suomen suurlähettiläänä Etyjissä, Moskovassa ja Berliinissä.
Työryhmän ulkomaiset jäsenet olivat ranskalainen turvallispolitiikan asiantuntija François Heisbourg, joka on Genevessä toimivan Turvallisuuspolitiikan keskuksen (GCSP) ja Lontoossa toimivan Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin (IISS) puheenjohtaja, sekä ruotsalainen ex-diplomaatti Mats Bergquist, joka on toiminut maansa suurlähettiläänä Lontoossa, Helsingissä ja Tel Avivissa.
Huolimatta siitä, että asiantuntemusta työryhmästä luulisi löytyneen, hieman yllättävää oli huomata, miten tekijöiltä näyttää unohtuneen EU:n ulkopuolisen Nato-maa Norjan geopoliittinen asema Suomen rajanaapurina: Jos taas Suomi liittyisi Natoon ja Ruotsi jäisi ulkopuolelle, syntyisi strategisesti hankala tilanne, joka jättäisi Suomen strategiseen etuvartioasemaan ilman suoraa maayhteyttä Natoon.
Työryhmän koonpano tuskin saattoi olla vaikuttamatta siihen, että selvityksessä on havaittavissa EU-painotus. Päätelmissä korostuu myös ruotsalainen näkökulma.
Monista muista esityksistä poiketen selvityksessä sivutaan itänaapurin strategisia turvallisuustarpeita. Venäjä on kuitenkin taipumuksena nähdä länsivaltojen pönkittämän viholliskuvan mukaisesti arvaamattomana, aggressiivisena ja ekspansiivisena toimijana. Huomionarvoista on se, että ydinaseiden strategista merkitystä Venäjälle ja muille suurvalloille ei ole unohdettu.
Selvityksessä ei tyystin ohiteta Yhdysvaltain maailmanpoliittista agendaa. Tämän hegemonisen suurvallan merkitystä Natolle kuitenkin vähätellään. Sotilasliiton roolia sen strategiassa ei myöskään sen erityisemmin arvioida.
Selvityksen ansioiksi voidaan lukea se, ettei Nato-jäsenyyden huomattavaa strategista ja geopoliittista merkitystä vähätellä, saati kielletä. Jäsenyys tarkoittaisi Suomelle perustavanlaatuista suunnanmuutosta. Siihen liittyy vakavia riskitekijöitä.
Petteri Hiienkoski