Keskustelu Suomen asuttamisesta käy vilkkaana. Keskittämisen kannattajat viittaavat usein siihen kuinka pääkaupunkiseudun verovaroin ylläpidetään ja elätetään maaseutua. Tällöin unohtuu usein se mitä pääkaupunki saa koko Suomen verovaroin (puhumattakaan siitä, että monien yritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, vaikka tulos ja raaka-aine tuleekin muualta Suomesta).
Asian konkretisoimiseksi otan tähän kolme esimerkkiä. Esittämäni euromäärien lähteet olen pyrkinyt merkitsemään.
Helsingin keskustakirjasto
Kustannusarvio 96 miljoonaa euroa, josta valtio maksaa 30 miljoonaa euroa, ”koska kyseessä on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kärkihanke” (Keskustakirjaston sivut). Koko Suomeen myönnettiin vuonna 2016 kirjastohankkeisiin yhteensä 2,5 miljoonaa euroa (Opetus- ja kulttuuriministeriön sivut). Hyvä on Helsingin osuus!
Olympiastadionin korjaus
Kustannusarvio on 209 miljoonaa euroa, josta valtio maksaa puolet, Helsingin kaupunki puolet. Rakentamisvaiheen arvioidaan tuovan 2 900 työpaikkaa ja 460 miljoona euroa yhteiskunnallisia tuotantovaikutuksia. Uudistetun Olympiastadionin tapahtumatoiminnan työllisyysvaikutukseksi arvioidaan noin 1 150 työpaikkaa. (HS 5.12.2014). Mitä parhainta aluepolitiikkaa pääkaupunkiseudun tueksi!
Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto on saanut vuosina 2009-2016 keskimäärin 44 miljoonan vuotuisen erityisrahoituksen muihin yliopistoihin nähden, yhteensä 307 miljoona euroa enemmän erityisrahoitusta kuin muut yliopistot yhteensä (muistio yliopistorahoituksesta HW/2.2.2016 – Helsingin yliopiston sivut). Aalto-yliopisto säätiötä valtio pääomitti 500 miljoonalla eurolla. Sitten vielä puhutaan, että yliopistojen rahat sirotelleen pitkin Suomea!
Luettelohan voisi jatkaa Raide-Jokerilla (80 miljoonaa euroa) ja monella muulla hankkeella. Mutta puhukoot jo nämä. Totta kai tiedän, että nämä kaikki kolme kohdetta palvelevat kaikkia suomalaisia, mutta niin palvelee myös muu Suomi pääkaupunkiseutua. Vastakkain asettelun luulisi olevan ohi.