Poliitikot ovat vähintään viimeiset 10 vuotta nähneet ja lukeneet useista asiantuntijaraporteista, millä perusteella Venäjä on uhka Suomen ja Euroopan turvallisuudelle. Heitä on varoitettu useita kertoja ja vaadittu tekemään Suomen turvallisuuden kannalta tärkeä ratkaisu Natoon liittymisestä. Mitään ei ole tehty. Mikäli tilanne vielä Venäjän kanssa huonontuu, kyse alkaa olla maanpetokseen viittaavasta toiminnasta Suomen vahingoksi.
Tuossa toisessa blogissa kirjoittaja Janne Korhonen esitti mielenkiintoisen näkökulman, joka itselläkin on käynyt aina silloin tällöin mielessä. Hän on miettinyt sitä, miten 30-luvulla ihmiset ajattelivat sen ajan tapahtumista ja havaitsivatko he elävänsä keskellä merkittäviä historiallisia tapahtumia. Jos ja kun mekin täällä Suomessa tällä hetkellä elämme keskellä historiallisesti merkittäviä tapahtumia, emmekö me todella näe sitä, mitä ympärillämme ja Venäjällä tapahtuu? Eivätkö Suomessa 30-luvulla ihmiset havainneet idästä tulevaa uhkaa ja olivatko myös poliitikot yhtä tietämättömiä, vai pelkästään välinpitämättömiä? Miksi he eivät osanneet varautua Neuvostoliiton uhkaan ja jopa hyökkäykseen?
Nykyiset poliitikkomme ovat vähintään 10 viime vuotta saaneet merkittävää informaatiota Venäjän aggressiivisuudesta, hyökkäyshaluista ja arvaamattomuudesta. Poliitikot myös tietävät, että Venäjällä alkaa loppua aika ja talouden romahtaminen on enää muutaman vuoden päässä. Venäjä uhkailee milloin sodalla, milloin hyökkäyksillä, ja jopa toteuttaa niitä täällä Euroopassa. Miten siis ovat viimeisen 10 vuoden aikana toimineet poliitikkomme Suomessa? Ovatko he ryhtyneet merkittäviin vastatoimiin ja tehneet Suomen turvallisuuden kannalta ratkaisevia ja Suomea oikeasti turvaavia päätöksiä? Osa poliitikoista on istunut valtiojohdossa ja eduskunnassa vuosikymmeniä. Viimeisen 10 vuoden aikana Venäjä on pannut kansainvälisellä areenalla ranttaliksi ja uhkaa lähinaapureita jopa ydin- ja neutronipommeilla.
Jos me todella heräämme joku päivä kasakan nauruun, syytän teitä poliitikkoja välinpitämättömyydestä, tehtävien laiminlyönneistä ja maanpetoksesta. Ainakin toivon, että jälkeen jääneet aikalaiset tulevat selvittämään historiankirjoille jääneistä jäljistä nykypoliitikkojemme tietoisuuden ennakkomerkeistä ja asettavat heidät jälkikäteen syytteeseen.
Lähden itse siitä, että viimeistään nyt, kun viimeinen Nato-selvitys on tehty, poliitikot tietävät, ja heidän pitää tietää, että Nato on Suomelle ainoa vaihtoehto turvata Suomi Venäjän aggressiivisuutta vastaan. Nato on myös vaihtoehtona paras, sillä muita vastaavia turvaamisjärjestelyjä ei ole ottaen huomioon lähialueen valtiot, Suomen asema, voimavarat ja huoltovarmuus. Kun poliitikot tietävät, he eivät voi jälkeenpäin selitellä toimintaansa. Tilanteen ei enää paljon tarvitse Venäjän kanssa pahentua, kun voidaan perustellusti puhua maanpetoksesta.
