Hyvää Vapun päivää kaikille
Vappu on kaiken kansan juhla. Vappuna voimme nähdä ja tuntea ensimmäisten kesäisten asioiden saapuvan talven jälkeen. Lumet ovat sulaneet, ensimmäiset leskenlehdet puskevat jäisestä maasta keltaisia kukkia ja aurinko lämmittää. Luonnossa asiat sujuvat omalla painollaan. Niin ei ole kuitenkaan yhteiskunnassa, asiat eivät suju omalla painollaan, vaikka niin ilmeisesti kuviteltiinkin vuoden 2008 jälkeen aina viime vuoteen asti. Tuona aikana Suomi putosi eurooppalaisesta kelkasta, menetimme kansainvälisen kilpailukyvyn. Heti globaalin talouskriisin iskiessä 2008 olisi pitänyt tehdä korjausliikkeitä, vastaavia mitä meidän kilpailijamaissakin Ruotsissa ja Saksassa tehtiin. Niihin ei kyetty silloin, eikä valitettavasti edellisenkään hallituksen aikana. Kuluneina kahdeksana vuotena olemme menettäneet teollisia työpaikkoja merkittävästi, Suomi ei ole houkutteleva investointikohde ja taloutemme on ajautunut surkeaan tilaan. Elämme velaksi ja velkaantumisen vauhti on hurja. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana olemme velkaantuneet 50 mrd. Se on puolet koko valtion velasta. Siis puolet valtion velasta on tullut viimeisen kahdeksan vuoden aikana.
Tämän vuoksi maan hallituksen tehtävänä on taittaa velkaantuminen. Sen onnistumiseksi on välttämätöntä saada vienti vetämään. Se ei onnistu kuitenkaan ilman, että suomalainen kilpailukyky palautetaan. Suomi on noin 15% jäljessä kilpailukyvyssä tärkeimpiin eurooppalaisiin verrokkimaihin nähden, tästä tulee se prosentti mitä tavoitellaan. Hallituksen tavoitteena on saada tuo 15% kurottua kiinni kolmella tavalla, joista jokainen tuottaisi 5%:n kilpailukyvyn parantumisen. Ensimmäiseksi työelämää uudistamalla niin, että hinta ja kustannuskilpailukyky paranee 5%. Aluksi tätä vietiin eteenpäin lakipaketilla, mutta kuten tunnettua siitä luovuttiin, ja nyt neuvotellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa. Nyt on jo selvää, ettei tuohon viiteen prosenttiin päästä. Toiseen 5%:iin tarvitaan palkkamaltti vähintään vuoteen 2019 asti ja kolmas 5%:ia tulisi työpaikkatason kilpailukyvyn parantamisella. Tämä vaatii todellista ja aitoa paikallista sopimista työpaikoilla. Kaikkiin näihin osa-alueisiin ja niiden toteutumiseen tarvitaan työmarkkinaosapuolia.
Näyttää siltä, että valta on suurelta osin luovutettu hallitukselta etujärjestöille. Asiat ovat usein, miltä ne näyttävät. Hallitus joutuu kuitenkin kantamaan vastuun. Toivon, että nyt neuvoteltava kilpailukyky-sopimus syntyy ja sen kattavuus on 100%, myös AKT:n on syytä olla mukana. Kansalaisille ei ole mitään hyvää luvassa jos kilpailukyky-sopimus vesittyy tai sopimukseen ei päästä ollenkaan. Yksi suhteellisen pieni, mutta Suomen vientiteollisuuden kannalta avainasemassa oleva ammattiliitto, AKT, on valtavan suuressa roolissa koko kansantaloutemme kannalta.
On väitetty, että vientimme sakkaaminen ei johtuisi niinkään kilpailukyvyttömyydestä kuin itse vientituotteistamme. Jos ne olisivat uusia innovaatioita ja korkean teknologian tuotteita, vienti vetäisi. Tuossa väitteessä on vain hitunen totta. Meillä on laaja metsäteollisuus, jonka tuotteista mm. paperi ei juurikaan edusta korkeaa teknologiaa eikä uutta innovaatiota, mutta tuo Suomeen merkittävät vientitulot ja luo lukuisia työpaikkoja. Kun myyntimiehemme/ naisemme myy maailmalla Suomessa, suomalaisen työläisen tekemiä tuotteita, kaupan saamisen haasteena ei ole hinta, ei myöskään laatu vaan toimitusvarmuus. Siis Toimitusvarmuus. Asiakkaat epäilevät lakkoherkän Suomen toimitusvarmuutta. Eihän se näin saisi olla. Tässä AKT on nykyisinkin liian suuressa roolissa suhteessa kansantalouteen. Olisiko tälle syytä tehdä jotain? Lakko-oikeuteen ei tarvitse eikä saakaan puuttua, mutta laittoman lakon aiheuttamasta korvausvelvollisuudesta voisimme ottaa oppia Ruotsista. Pienellä henkilökohtaisella taloudellisella vastuulla on Ruotsissa saatu aikaan vastuullista toimintaa. Ruotsissa ei laittomia lakkoja ole juuri ollenkaan, Suomessa niitä on vuodessa joka kolmas päivä, siis toista sataa kappaletta.
Elämme Suomessa nyt tiukkoja aikoja. Rahat eivät tällä hetkellä riitä pitämään ihan sellaista hyvinvointivaltiota mihin olemme tottuneet. Tämän vuoksi velkaannumme. Kipeitä säästöjäkin joudutaan tekemään. Siksi on välttämätöntä, että kaikki osallistuvat näihin talkoisiin. On järkyttävää kuinka laajaa on yritysten ja rikkaiden ihmisten verojen välttely myös veroparatiisien kautta. Panama paperit ovat tuoneet julkisuuteen, että Suomestakin sadat tahot ovat tehneet järjestelyjä veroparatiisiyhtiöissä. Suomen tuleekin olla kansainvälisesti aktiivinen verovälttelyn estämisessä. Veroparatiisien käyttöä perustellaan sillä, että se on täysin laillista. Peruste kestää niin kauan ennen kuin ne tehdään laittomiksi. Tässä Suomen tulee olla aktiivinen.
YLE:llä on hallussaan julkisuudessa paljon kohutut Panama-paperit. Hallitus on vedonnut YLE:en että se luovuttaisi paperit verohallinnolle ja poliisille, jotta veronkiertäjät voitaisiin saattaa vastuuseen. Perussuomalaisten ministeriryhmä kannattaa tätä vetoomusta. YLE on kieltäytynyt antamasta tietojaan vedoten lähdesuojaan. Tämä peruste Yleltä on kuitenkin kestämätön. Lähdesuojalla turvataan ainoastaan tietojen antajan tuntemattomuus, Ei annettujen tietojen sisältöä. Nyt on yhteistyössä löydettävä keinot, joilla voidaan kaikin mahdollisin tavoin edistää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. YLE on verovaroin rahoitettu valtion omistama eduskunnan media ja juuri siksi ei voi hyväksyä sitä, että Yle suojelee veronkiertäjiä.
Tässä yhteydessä on hienoa muistuttaa, että hallitus on saanut neuvoteltua uuden verosopimuksen Portugalin kanssa. Sopimuksen ydin on se, että jatkossa Suomi voi alkaa verottaa Portugaliin maksettavia yksityisen alan eläkkeitä. Toisin sanoen Suomessa tienattavista eläkkeistä pitää maksaa verot Suomeen. Tähän saakka Portugaliin muuttaneet suomalaiset ovat voineet saada yksityisen sektorin eläketulonsa verovapaasti, ja moni on käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja paennut kotimaan verottajaa.
Sosiaalidemokraatit puhuivat kyseisestä epäkohdasta paljon viime kaudella, mutta niin vain tässäkin asiassa tarvittiin Perussuomalaiset hallitukseen, ennen kuin ongelma saatiin korjattua.
Hallitus julkaisi huhtikuussa harmaan talouden ohjelman. Siinä kerrotaan niistä toimista, jotka hallitus aikoo tehdä harmaan talouden torjumiseksi. Verojen välttelyn estäminen ja omistuksien julkisuus auttaa siihen, ettei yhteiskunnassamme ole vapaamatkustajia, vaan kaikki osallistuvat hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukseen rehellisesti, myös rikkaat.
Hallitusohjelma on hallituksen ohjelma. Se ei ole Keskustan ohjelma. Se ei ole perussuomalaisten ohjelma eikä se ole kokoomuksen ohjelma. Se on kuitenkin ohjelma, jossa näkyy perussuomalaisten kynän jälki mm. maahanmuuttopolitiikassa. Perussuomalaiset ovat tuoneet Suomen aiempaan löysään maahanmuuttopolitiikkaan jämäkkyyttä. Hallitusohjelman toteuttamiseksi PS- ministeriryhmän aloitteesta laadittiin 80-kohdan toimenpideohjelma, jolla vetovoimatekijöitä karsittiin;
a) perheenyhdistämiskriteereitä kiristetään niin kireälle, kuin perustuslakimme antaa myöten
b) oleskeluluvan saaneiden sosiaaliturvan tasoa lasketaan merkittävästi, sekä tehdään se vastikkeelliseksi
c) humanitaarisella perusteella ei enää pääse Suomeen. Tämä merkitsee, että suurin osa somaleista ja irakilaisista voidaan käännyttää. Kummankin maan pinta-alasta on 2/3 turvallista eli kriisialueilta on mahdollista siirtyä maan sisällä turvaan. Nykyinen Suomen ulkomaalaislakikaan ei edellytä turvapaikan myöntämistä irakilaisille eikä somaleille.
On ongelmallista, että lakien ja säännösten voimaan saattaminen kestää tuskallisen kauan. Toinen vakavampi ongelma on, että maahanmuuttoviranomaiset tulkitsevat hallituksen linjauksia omapäisen löysästi myöntämällä oleskelulupia niillekin, joille ei tarvitsisi. Tältä osin virkamiehet kaipaavat ohjausta.
Hallituksen tavoitteena on saada vuoteen 2019 mennessä työllisyysaste 72%:iin joka tarkoittaa110 000 uutta työpaikkaa.
Hallituksella on keinoja yrittäjyyden ja työllisyyden lisäämiseksi ja tällä sektorilla perussuomalainen työministeri tekee hyvää työtä. Tavoitteen saavuttaminen on hyvin realistinen, mutta vaatii uudenlaista ajattelutapaa työttömyysturvaan ja työttömyyteen. Passiivisesta työttömyyden hoidosta siirrytään nyt aktiiviseen työllisyyden hoitamiseen.
Valtion rahoittamaa työttömyysturvaa voi jatkossa käyttää työttömän starttirahaan, palkkatukeen ja liikkuvuusavustukseen. Tämä uudistus tuo joustavuutta työllisyysmäärärahojen käyttöön ja takaa niiden riittävyyden. Lisäksi hallitus suunnittelee innovaatiosetelin ja innovaatiopankin, mahdollistaa osa-aikaisen yrittämisen sekä helpottaa erikoisosaajien työperäistä maahanmuuttoa. Näiden toimenpiteiden työllisyysvaikutukset ovat n. 15 000 uutta työpaikkaa. Lasketaanpa hiukan. Eri tahot ovat arvioineet neuvoteltavan kiky-sopimuksen työllisyysvaikutukset 60 000:ksi uudeksi työpaikaksi. Majoitus- ja ravintola ala on laskenut alalle syntyvän 4000 uutta työpaikkaa lähi vuosina. Joukkorahoitus mahdollistaa start-up yritysten rahoitusta ja sitä kautta tuo arviolta 5000 uutta työpaikkaa. Myös normien purkamisella on merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen. Pelkästään muuttamalla TyEl-yhtiöiden vakavaraisuus laskentaa mahdollistetaan näiden yhtiöiden sijoittaminen asuntorakentamiseen. Näin toimien jo nyt on 3000:n uuden asunnon rakentaminen putkessa ja arviot kokonaisinvestoinniksi on 9000 uutta asuntoa. Nämä asunnot sijoittuvat kasvukeskuksiin ja suurelta osin pääkaupunkiseudulle. Työllisyys vaikutus rakentamisessa on n. 30 000 työpaikkaa. Lisäksi kun asunnot valmistuvat laskee se merkittävästi kynnystä ottaa pääkaupunkiseudulta työtä vastaan. Tämän arvioidaan olevan jokseenkin saman mikä on asuntojen määrä. Näistä toimista tulee jo yli 120 000 uutta työpaikkaa. Lisäksi on muistettava hallituksen kärkihankkeiden, erityisesti biotalouden, positiiviset vaikutukset työllisyyteen.
On vielä eräs asia josta haluan mainita ja jossa on näkynyt perussuomalaisten kynän jälki. Se on nk. ”Paskalaki”
Hallitus sopi huhtikuussa jätevesiasetuksen eli ns. paskalain merkittävästä lieventämisestä juuri niin kuin hallitusneuvotteluissa aikanaan sovittiin. Asia on Perussuomalaisille mieluinen. Päätös on tehty meidän vaatimuksestamme. Olin itse neuvottelijana tässä asiassa hallitusneuvotteluissa Smolnassa.
Haja-asutusalueiden jätevesikäsittelyä muutetaan selkeämmäksi ja järkevämmäksi. Jätevesijärjestelmiä ei tarvitse rakentaa, ellei asunto sijaitse pohjavesialueella tai alle 100 metrin päässä vesistöstä. Näillä alueilla sijaitsevien kiinteistöjen määräaikaa myöhennetään syksyyn 2019. Lisäksi kunnan viranomainen voi myöntää poikkeuksen, jos jätevesien määrä on vähäinen tai jos kustannukset muodostuisivat kohtuuttomiksi.
Muilla alueilla ennen vuotta 2004 rakennetut kiinteistöt vapautetaan velvoitteista. Niiden kohdalla jätevesisäädäntöä joutuu noudattamaan vain siinä tapauksessa, että kiinteistöön rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai korjataan kokonaisuudessaan. Toinen poikkeama on rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö. Käytännössä kynnys asettuu siis varsin korkealle.
Etelä-Savon osalta voimme olla tyytyväisiä, että VT5 vihdoin rakennetaan välillä Mikkeli-Juva.
Myös Sulkavan vankilan säilymisestä voimme iloita. Poliisilaitoksien karsimisen yhteydessä olen taistellut erityisesti Juvan aseman säilyttämisen puolesta.
Otan kuitenkin esille pari asiaa jossa ei ole vielä perussuomalaisten kynän jälkeä, ensimmäinen on Liikennekaari. Viime aikoina julkisuudessakin on käyty keskustelua hallituksen erimielisyyksistä ns. liikennekaaripaketissa. Yksittäisenä asiana eniten huomiota herättää taksiliikenteen avaaminen kilpailulle ja tienkäyttömaksut. Perussuomalaiset eivät hyväksy kumpaakaan.
Perussuomalaiset eivät hyväksy taksiliikenteen avaamista kilpailulle. Taksijärjestelmä toimii Suomessa hyvin. Suomalainen taksi on luotettava. Emme halua siirtyä Ruotsin kaltaiseen järjestelmään, jossa valvonta katoaa ja hinnat karkaavat pilviin.
Liikennekaaressa on toinenkin ongelmakohta, käyttömaksut. Teiden käyttömaksuissa on kysymys oikeudenmukaisuudesta. Jo nyt autoilijoilta kerätään noin 8 mrd vuodessa erilaisia veroja ja maksuja. Tämän päälle ei missään tapauksessa voi laittaa enää tiemaksuja. Nykyisin tieverkkomme rahoitetaan valtion budjetista. Valtion verotus on progressiivinen, eli hyvätuloisen vero% on korkeampi kuin pienituloisen. Jos tieverkon rahoitus siirretään verotuksesta tiemaksuihin, tarkoittaa se pienituloisille lisäkustannusta ja rikkaat pääsevät taas kuin koira veräjästä. Tässä ei ole vielä perussuomalaisten kynän jälkeä, mutta kyllä se siihen tulee ja siinä lukee: Tätä perussuomalaiset eivät hyväksy.
Toinen asia jossa ei vielä ole perussuomalaisten kynän jälkeä on OKL:n säilyminen Savonlinnassa. Jos OKL:n erinomaisen toiminnan jatkuminen Savonlinnassa olisi perussuomalaisista kiinni, niin se jatkuisi varmasti. Yhteiskunnalle OKL:n siirrosta Joensuuhun aiheutuu 230 miljoonan euron kulut. Jo pelkästään valtiolle siirron kulut ovat 160 miljoonaa. Näin suuressa aluetalouteen ja kansantalouteen vaikuttavassa asiassa lopullinen päätösvalta ei voi olla Yliopistolla. Yliopistojen rahoitus hoidetaan maassamme pääasiassa verovaroilla, siis veronmaksajien rahoilla, joten yliopistoilta voimme vaatia yhteiskunnallisten vaikutusten huomioimista tekemissään päätöksissä. Yliopistojen tulosneuvottelut käydään opetusministeriössä. Itä-Suomen yliopiston tulosneuvottelut ovat 16.5. Viimeistään silloin on tehtävä ratkaisu Savonlinnan kampuksen säilymisestä.
Lopuksi vielä haluan kaikista negatiivisista asioista huolimatta valaa positiivisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Meillä Suomessa on kuitenkin paljon hyviä asioita, paljon enemmän kuin huonoja. Ammennetaan voimaa hyvistä asioista ja tehdään hyviä asioita.
Hyvyyttä Vappuun