Virossa oli metsästäminen neuvostoaikana melko lailla erilaista kuin meillä Suomessa. Ennen metsästyskauden alkua kutsuu metsästysseuran puheenjohtaja jäsenet koolle ja tiedottaa: "Huomenna aamulla kello viisi lähdemme bussilla metsälle. Otamme mukaan aseet, koirat ja jokainen ottaa yhden pullon. Onko kysymyksiä?"
"Entä voisiko ottaa kaksi pulloa mukaan?"
"Viime kerralla otimme kaksi pulloa per nenä ja ammuimme vahingossa yhden koiran."
"No ei oteta koiria."
"No olkoon! Siis huomenna aamulla kello viisi lähdemme metsälle. Otamme mukaan aseet, koiria emme ota ja jokainen ottaa kaksi pulloa. Onko kysymyksiä?"
"Entä voisiko ottaa kolme pulloa mukaan?"
"Kerran otimme kolme pulloa per nenä ja ammuimme vahingossa yhden metsästäjän."
"No ei oteta pyssyjä."
"Selvä! Siis huomenna aamulla kello viisi lähdemme metsälle. Aseita ei oteta, koirat jätämme kotiin ja jokainen ottaa kolme pulloa. Onko vielä kysymyksiä?"
"Mutta oikeastaan voisi ottaa neljä pulloa."
"Kerran otimme neljä pulloa per nenä ja varapuheenjohtaja katkaisi bussista laskeutuessaan jalkansa."
"No mutta ei lähdetä bussista ulos!"
"Tämä selvä! Lopullinen päätös on, että huomenna aamulla kello viisi lähdemme metsälle. Aseita ei oteta, koirat jätämme kotiin ja jokainen ottaa neljä pulloa – ja bussista ulos ei tulla."
Viro-yhteyksien myötä minulle on kertynyt pieni kokoelma virolaisia vitsejä. Ne poikkeavat aika paljon suomalaisista ja sopivat siis käytettäväksi näiden juttujen aloituksena. Pienenä ongelmana on se, miten ne saadaan liitettyä ajankohtaisiin suomalaisiin tapahtumiin.
Yllä olevan jutun kohdalla ratkaisu on päivänselvä: sehän kuvaa arvoisan hallituksemme työskentelyä hallitusohjelman toteuttamisessa. Aluksi lähdetään pontevasti liikkeelle, mutta moninaisten vaiheiden jälkeen päädytään johonkin ihan muualle.
Mainio esimerkki on tämä Keskustan haluama sosiaali- ja terveysuudistukseen tuleva maakuntahallinto. Nyt näyttää kuitenkin sovitun, että sote-toiminta yhtiöitetään. Maakuntamalli muuttuukin yhtiömalliksi. Maakuntahallinnolta siis riisutaan keskeiset tehtävät – mutta jäähän sentään hallinto.
Minä olen edelleen maakuntamallin kannalla – nimittäin Ahvenanmaan maakunnan mallin: se on 30.000 asukkaallaan aivan sopivan kokoinen ja kaikki hoituu!
Yhtiöittämistä suunnitellaan myös tienpitoon. No, sehän on jo kertaalleen tehty ja yhtiö Destia myyty. Tuliko lisärahaa tienpitoon?