Veli Venäläinen poikkeaa monissa asioissa paljonkin Poliitikko Venäläisestä. Joissakin asioissa heillä kuitenkin on yhtenäinen näkemys, mutta kuinka hyvin tai huonosti tunnemme Veli Venäläisen?
Tällä viikolla useamman päivän ajan keskustelin Veli Venäläisen kanssa. Hänestä Krim päätyi oikeaan paikkaan. Hän ajatteli kuin poliitikko Lavrov. Jonka haastattelu todisti, että suuret maat määräävät pienempien kohtalosta. Nyt ihmisillä on Veli Venäläisen mielestä kaikki paremmin kuin ennen. On rahaa ja paremmat oltavat. Tulipa lahjaksi pari pulloa krimiläistä kuohuviiniä, jolla myös näytettiin hyvinvoinnin todistusarvoa. Minua hiukan epäilytti. Ukraina myös nousi puheisiin ja taisipa erilaiset näkemykset siitä hiukan ärsyttääkin puolin ja toisin. Äkkiä se katosi tunnelmaa pilaamasta keskusteluista. Yhteistä näkemystä ei varmasti olisi löytynyt.
Veli Venäläinen ei ole kommunisti, vaikka moni niin saattaa ajatella. Uusi aika ja uudet aatteet ovat tulleet, mutta toki niin siellä kuin täälläkin jossakin taustalla sillä vanhallakin on yhä merkitystä. Kovain äkkiä ei vanhasta kasveta eroon.
Tavallisia olemme, mutta suhtautuminen rahaa ja toimiminen sen saamiseksi on selvästi erilaista. En unohda sitä, kun vierailimme Pietarissa englantilasten ystävien kanssa. Hotellilla saimme Veli Venäläisen varaamat liput Eremitaasin teatteriin. Maksoimme ne ja lähdimme kohti teatteria iltaruuhkassa Nevski Prospektia pitkin. Puhuimme taskuvarkaista autossa., kun aiheen herättämänä Veli Venäläinen kokeili taskujaan. Hän totesi lompakkonsa kadonnen. Emme olleet vielä kaukana hotellista, joten hän pysäköi autonsa keskelle vilkasta katua ja juoksi hotellille takaisin. Lompakkoa ei löytynyt. Matkalla vilkkaassa liikenteessä hän ilmoitti pankkikorttinsa kadonneeksi. Kun ”Kuoleva joutsen” esitys oli ohi, Veli Venäläinen odotteli tyynenä kadulla kuljettaakseen meidät illalliselle ravintolaan. Hän oli menettänyt vain rahaa viikon palkan ja teatterilippujen hinnan useita satoja euroja, mutta vain rahaa. Samanlaisia asenteita, jopa paljon koskettavammista menetyksistä löytyy. Mies ei kyennyt maksamaan parin tuhannen euron arvoista lainaansa pankilta, ja silloin perintäfirma astui kuvioihin. Perintäfirmat eivät lähettele karhuja, vaan voivat periä väkivallalla rahat, anastaa perittävän omaisuutta tai hävittää sitä. Niinpä miehen tärkein omistus, kissa kidnapattiin. Mies hankki vaaditun summa, jotta kissa, hänen tärkein omaisuutensa olisi säästetty. Rahalla ei siinä ollut enää merkitystä.
Капуста (kapusta) tarkoittaa kaalia, mutta se on käytössä laajasti myös rahan symbolina. Kapustaa käyvät korjaamassa nykyvenäläiset. Sitä löytyy jopa hampurilaisten välistä. Se osoitettiin aiheesta otetuin kuvin. Tämän it-ammattilaisen palkka on Pietarissa noin 600 euroa kuukaudessa. Se ei meikäläisten it-ammattilasten päätä huimaa. Työmentaliteetti on kuitenkin erilainen kuin täällä. Niinpä paremmin pärjätäkseen voi tehdä lisätöitä aivan toisaalle kuin tuon summan maksavalle työnantajalle. Veli Venäläinen matkustaakin luennoimaan. Hänet hyväksytään Georgiassa, siellä hän on kesy, ei kuten moni muu venäläinen. Suhde Georiaan ei selvästi ole kovin ystävällismielinen, ehkä georgiassa jopa pelonsekainen. Muitakin ideologiassa lähellä olevia maita kuuluu koulutuksen piiriin, joistakin niistä hän pitää joistakin ei. Aika voimakas jako maiden välillä ja yhtenä syynä on uskonto, islam, joka jakaa maat hyviin ja vähemmän miellyttäviin, jopa epäilyttäviin.
Veli Venäläinen ilahtuu matkoilla, kun häntä luullaan suomalaiseksi. Samanlaista iloa taitaa kokea suomalainen kun häntä luullaan ruotsalaiseksi. Jotain arvokkaampaa siinä selvästi on.
Veli Venäläinen arvostaa suomalaista ruokaa ja pesuaineita. Hänellä on pitkä lista ostosten tekoon. Suomalaiset tuotteet ovat laadukkaita. Sen kuulin moneen kertaa. Myös lääkkeet ovat hyviä. Kunnollisia lääkkeitä ei saa Pietarista. Jotain kemikaaleja, mutta ne eivät toimi niin kuin pitäisi. Tavallinen venäläinen käykin Suomessa ostoksilla. Kyllä rajoilla on yhä liikennettä. On ihmisiä, jotka ostavat tuotteita myydäkseen ne Pietarissa. Rajakaupoissa kaikki on kovin edullista. Toisenlaista hintaa maksamme me. Hiukan sitä ihmettelin, miten meiltä kiskotaan elintarvikkeista ja kaikesta muustakin moninkertaiset hinnat. Maksammeko me verovaroista tällaiset tuotteiden hinnanalennuksetkin? Onko kauppiaiden saatava myytyä hinnalla millä hyvänsä. Tuotteet ovat rajakaupoissa myös tuoreita, sillä myyntimäärät ovat valtavat. Putinjuustokin tekee hyvin kauppansa.
Yhtenä päivänä tarjosin alkuruoaksi parsaa. En tiennyt, että siitä ei Veli Venäläinen pidä, sitä ei syödä hänen kotikaupungissaan Pietarissa eikä datsalla viljellä. Sveitsissä töissä ollessaan oli Veli Venäläinen saanut parsaa, mutta ei ollut ihastunut. Hän kaipasikin oman maansa keittoja. Kylmät vihanneskeitotkin ovat kesällä hyviä ja kuulin ohjeita siitä, miten niitä valmistetaan. Niitä saa kahviloistakin Pietarissa. Uskaltaisiko maistaa, jos menisi vierailulle? Olisiko kylmässä ruoassa jokin vaara? No nyt ainakin tiedän mitä pitäisi tarjota joskus, kun taas tapaamme.