Italian viranomaiset ja useat merkittävät rahoituslaitokset sopivat viime kuussa viiden miljardin euron suuruisesta Atlante-rahaston luomisesta, jolla pyritään tukemaan maan heikentyneitä pankkeja. Rahaston avulla pankit voivat hankkia lisää pääomaa ja päästä eroon ongelmalainoistaan. Atlante -rahaston uskotaan näyttelevän merkittävää osaa pankkisektorin luottotappioiden torjumisessa sekä yksityisten sijoittajien houkuttelemisessa. Italian pankkisektori on euroalueen neljänneksi suurin, jonka vuoksi ongelmien syveneminen tulisikin vaikuttamaan koko Eurooppaan.
Tällä hetkellä euroalue on puun ja kuoren välissä. Pienikin kriisi voisi laukaista ketjureaktion, joka uhkaisi koko Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja olemassaoloa. Kulunut vuosihan on muutenkin ollut ankara eurooppalaiselle pankkisektorille, kun niiden osakekurssit ovat romahtaneet keskimäärin 22 prosenttia. Kaikista pahiten se on kohdellut Italiaa, jossa pankkien markkinaarvosta on sulanut pois jopa 35 - 40 prosenttia. Ilmeisesti pankkien osakkeenomistajat ja riskirahoittajat ovat ottaneet leikkimieliset hetkautukset sijoittajavastuusta tosissaan, ja myyneet osakkeitaan ja velkakirjojaan pois hinnalla millä hyvänsä. Tärkeintä on ollut päästä niistä eroon mahdollisimman nopeasti. Pääoma pakenee Euroopasta, mutta minkäs teet.
Euroopan komission toimenpiteistä ja kannustavista puheista huolimatta, euromaat ovat selvästi lähempänä uutta taantumaa kuin kestävää toipumista. Tällä hetkellä nautimme tyvenestä, mutta seuraava velkapommi kytee jo pinnan alla. Euroopan keskuspankin EKP:n mukaan Italian pankkisektorilla olisi arviolta noin 360 miljardin euron edestä erilaisia roskalainoja, jotka tulisi nyt sitten selvittää.
Italia kiirehti pääomittamaan neljää maan pankkia jo viime vuoden lopulla, ennen kuin tiukemmat EU-säädökset astuivat voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä. Uusi pankkiäjärjestelmä, joka itse asiassa luotiin euroalueen velkakriisin keskellä jo vuonna 2013, antaa vastuun pankkikriisien hoitamisesta Brysseliin keskuslautakunnalle, jota puolestaan tukisi yleinen verovaroin kustannettu rahasto. Pankkijärjestelmään sisältyy myös tiukempia sääntöjä koskien mm. menetyksiä, jotka tulee määrätä kriisipankin lainoittajille ennen kuin veronmaksajilta voidaan saadaa minkäänlaista pelastuspakettia.
Jotkut ovat ehtineet vertailemaan saapasmaasta nousevaa uhkaa Kreikan tilanteeseen, joka on moukaroinut Euroopan markkinoita lukuisia kertoja vuoden 2008 jälkeen. Kreikan tilanne on saanut investoijat ja EU-maat pelkäämään kriisin hallitsematonta leviämistä. Tämä on pakottanut EU:n ja Euroopan keskuspankin EKP:n tukemaan kriisimaita erilaisilla tukipaketeilla jo lukuisia kertoja, vaikka ne sotivatkin EU:n sovittuja perussääntöjä vastaan. Italian tilannetta ei tulisi kuitenkaan verrata Kreikkaan, sillä se on paljon kuviteltua pahempi.
Siinä missä Kreikka pitää kärkisijaa euroalueen velkaantuneimpana maana, tulee Italia Eurostatin mukaan hyvänä kakkosena. Italian julkinen velka on noussut jo 132,7 % maan BKT:sta ja se on tällä hetkellä absoluuttisesti mitattuna selvästi euroalueen suurin. Keskuspankkien velkakirjaostot ovat kyllä painaneet eurovaltioiden korkoja alaspäin, mutta eivät kuitenkaan niin alas, että saavutetun heikon talouskasvun tuottamat tulot riittäisivät velkaisimpien valtioiden korkokuluihin. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF onkin todennut Italian olevan euroalueen heikoin lenkki, jolle pitäisi tehdä välittömästi jotain.
Vaikka Kreikka onkin onnistunut sysäämään globaalit rahoitusmarkkinat kuilun reunalle jo monta kertaa, niin tulisi silti muistaa että se on vasta sijalla neljäkymmentäneljä, mitä tulee maailman suurimpiin talouksiin. Italia puolestaan on kahdeksanneksi suurin ja kolmanneksi velkaantunein talous maailmassa. Tässä vaiheessa lienee sanomattakin selvää, että Eurooppa ei kestäisi Italian romahtamista.
Italian pääministeri Matteo Renzi on pyrkinyt rauhoittelemaan markkinoita lupailemalla, että tilanne olisi huomattavasti parempi kuin viralliset luvut antavat ymmärtää. Euroopan komissio on kuitenkin ilmoittanut ettei se usko, että Italian yltävän tänä vuonna tavoitteisiinsa julkisen velan lyhentämisestä. Komission mukaan budjettivaje olisi tänä vuonna 2,4 prosenttia, kun hallituksen tavoite on 2,3 prosenttia. Samassa yhteydessä esitettiin arvioita, joiden mukaan Italian työttömyys tulisi pahenemaan entisestään. Tänä vuonna sen uskotaan nousevan 11,8 prosenttiin ja ensi vuonna 12,2 prosenttiin.
Happilaitteet esiin, ystävä.
Kohta nimittäin sukelletaan.