Jos ihmettelet, miksi moni asia etenee Suomessa niin tahmaisesti, kannattaa syytä etsiä ihmisten välisen vuorovaikutuksen rakenteista sen sijaan että demonisoi yksittäisiä yhteiskunnan toimijoita.
Tässä työkaluna voi olla jähmettymisen laki. Kun yhteisö tekee merkittävän pragmaattisen ratkaisun, luo seuraava polvi yhteisöä tuolle pragmaattiselle ratkaisulle jälkikäteen ideologisen arvopohjan, koska ihmiset kaipaavat asioille syvempää merkitystä. Tuon jälkeen ollaan jumissa kun pitäisi tehdä seuraava pragmaattinen ratkaisu, joka poikkeaa tuon ensimmäisen pragmaattisen ratkaisun pohjalle rakennetusta ideologisesta arvopohjasta.
Jähmettymisen laki: "Mitä hyväksytympi on onnistuneen taktisen ratkaisun selitykseksi jälkikäteen rakennettu strategia, sitä vaikeampaa on tehdä seuraava onnistunut taktinen ratkaisu."
Mikä lääkkeeksi?
Strategian ja ideologian syvemmän olemuksen parempi ymmärrys. Strategia/ideologia toimii hyvin etukäteisenä ohjenuorana käytännön kokeiluille ja huonosti jälkikäteisenä selityksenä jo tapahtuneelle.
Hyvä strategia/ideologia on siis etukäteen pohdittu rakennelma, jota korjataan matkan varrella kokeilujen tulosten perusteella. Huono strategia/ideologia on jälkikäteen haettu selitys jo tapahtuneelle, jota ei haasteta jatkuvasti kriittisen ajattelun kautta.
Jähmettymättömyyden laki: "Kehittyvä yhteisö hakee aina ideologisen valinnan pohjalta kokeilemalla taktisia ratkaisuja siten, että onnistunut taktinen ratkaisu vahvistaa ideologiaa kun taas epäonnistunut taktinen ratkaisu haastaa korjaamaan jo valittua ideologiaa."
Jähmettymisen laki voidaan siis kumota kriittisen tieteellisen ajattelun ja kokeilukulttuurin kautta. Tämän lainalaisuuden ymmärtäminen laajasti politiikassa ja hallinnossa kääntää jähmettyneen Suomen edelläkulkijaksi.
Jähmettymisen laille löytyy lukematon määrä käytännön sovelluksia. Tässä muutama esimerkki:
Pragmaattinen suhde Neuvostoliittoon 50-luvulla vaikeuttaa pragmaattista suhdetta Natoon 2010-luvulla. Koska ideologia.
Pragmaattinen suhde hyvinvointivaltioon 60-luvulla vaikeuttaa pragmaattista suhdetta oma-aloitteisuuteen 2010-luvulla. Koska ideologia.
Pragmaattinen suhde työvoiman suojeluun työaikanormeilla 70-luvulla vaikeuttaa pragmaattista suhdetta tietotyöhön 2010-luvulla. Koska ideologia.
Pragmaattinen suhde yhteiskunnan suojeluun markkinavoimilta 80-luvulla vaikeuttaa pragmaattista suhdetta globaaliin tietoyhteiskuntaan 2010-luvulla. Koska ideologia.
Pragmaattinen suhde kermankuorintakilpailun estämiseen postitoiminnassa 90-luvulla vaikeuttaa pragmaattista suhdetta Postin kehittämiseen 2010-luvulla. Koska ideologia.
Pragmaattinen suhtautuminen valtion velkaantumiseen 2000-luvulla vaikeuttaa pragmaattista suhdetta julkisiin investointeihin 2010-luvulla. Koska ideologia.