Arvoisat kansanedustajat,
Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi on saanut 85 337 allekirjoitusta ja tulee eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen tavoitteena on ylläpitää eläkeläisten ansaittu tulotaso ja estää köyhtyminen.
Kansalaisaloite on avannut eturistiriidan, joka ei ole eläkeläiset vastaan nuoret tai suurituloiset eläkkeensaajat vastaan pienituloiset. Kyse on eläkeyhtiöistä ja siitä kuinka suuriksi rahastot aiotaan paisuttaa tinkimällä eläkkeistä. Tämä on ydinasia päättäessä kansalaisaloitteesta.
Kaksikymmentä vuotta Suomen eläkepolitiikan linjana on ollut hillitä eläkemenoja ja kasvattaa rahastoja. Pelättiin ”eläkepommia” suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Lopputuloksena eläkejärjestelmämme kestävyys on maailman huippua.
Eläkerahastoissa on varoja yli 180 miljardia euroa ja ne kasvavat 21 000 euroa minuutissa. Valtionvelka kasvaa 10 000 euroa minuutissa ja siksi on käynnistetty Suomen historian mittavin leikkausohjelma. Tosiasiassa julkisen talouden nettovelka laskee. Me kuivatamme kansantaloutemme, kun olemme siirtäneet 130 miljardia euroa ulkomaille eläkerahastoihin.
Samanaikaisesti eläkeläiset voivat huonosti. Kun 65-vuotiaista 8 % elää köyhyysrajan alla, niin yli 75-vuotiaista 20 %, yli 85-vuotiaista 30 % ja satavuotiaista lähes puolet. Taitetun indeksin ansiosta eläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso laskee lakisääteisesti iän karttuessa.
Suomessa oli alun perin tarkoitus kartuttaa puskurirahastoksi kahden vuoden eläkemenot, eli nykyrahassa 50 miljardia euroa. Nyt varat ovat yli seitsenkertaiset ja loppua ei näy.
Eläketurvakeskus arvioi, että vuonna 2045 rahastoissa olisi nykyrahassa varoja 335 miljardia ja vuonna 2080 peräti 811 miljardia euroa, eli neljä kertaa tämänpäiväinen kansantuote. Puolenvuosisadan päässä lähes koko kansallisomaisuutemme on rahastoissa ulkomailla kasvamassa korkoa.
Miksi emme voisi kohentaa eläkkeitä? Näin lisäisimme ostovoimaa ja nuorille työpaikkoja. Verotulot karttuisivat ja hyvinvointi paranee.
Eläketurvakeskus ennustaa, että palkkatasoindeksi alkaa syödä rahastojen pääomia 2050-luvulla ja vuonna 2067 varat olisivat loppu. ETK:ta luotettavampi lähde on kuitenkin mennyt kehitys. Taitetusta indeksistä meillä on kokemus.
Rahastot ovat kahdessakymmenessä vuodessa viisinkertaistuneet. Lamavuosina 2009-15 ne kasvoivat 78 miljardia euroa, eli 21 000 euroa minuutissa. Samoina vuosina yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä nousi 17 %:sta 21 %:iin suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle. Eläkeläismäärien kasvu näyttää siis olevan lähes merkityksetön tekijä rahastojen karttumisen suhteen.
ETK käyttää ennusteessaan alimitoitettua 3,5 %:n rahastojen reaalituotto-oletusta. TELA on laskenut, että viimeiset 20 vuotta reaalituotto on ollut 4,0 %. Sen mukaan rahastoissa olisi varoja vuonna 2035 yli 110 miljardia euroa ja vuonna 2080 peräti 620 miljardia enemmän kuin ETK:n ennusteessa. Sukupolvien välinen ristiriita häviäisi muuttamalla hieman yhden kertoimen arvoa.
Eduskunnan olisi hyvä pyytää kansalaisaloitetta käsitellessään Eläketurvakeskukselta:
a) vertailulaskelma 4,0 %:n ja 4,5 %.n rahastojen reaalituotto-oletuksella
b) arvio puoliväli-indeksin kustannusvaikutuksesta
c) laskelma palkkatasoindeksin dynaamisista vaikutuksista kansantalouteen
Kun toistamasta toistetaan, että indeksiuudistus tehdään ”lasten ja lastenlasten kustannuksella”, siitä tulee tosiasia, vaikka kyse on olettamuksiin nojautuvasta ennusteesta.
Te kansanedustajat joudutte kansalaisaloitetta käsitellessänne valitsemaan joko eläkeläisten edelleen köyhdyttämisen tai eläkeyhtiöiden kasvun hillitsemisen ja nuorten työllistämisen väliltä.
Jos valitsette jälkimmäisen, niin varautukaa arvioimaan uudistuksen vaikutuksia viiden vuoden välein. Se takaisi, että indeksiuudistus varmistaisi eläketurvan eri sukupolville niiden välistä oikeudenmukaisuutta kunnioittaen.
Kollegiaalisin terveisin,
Kimmo Kiljunen