No, ehkä hevosen ...
Noinhan jenkeissä arvuutellaan, onko mies uskottava liikekumppani vaiko käärmeöljykauppias.
Muistutan vielä, ettei teksti millään tavoin liity oheiseen, ainoaan tiedostossani olevaan poliitikon havainnekuvaan.
Asian pihvi on siinä ihmetyksestä, kuinka seuraajat luottavat sokeasti johtajaansa teki tämä mitä vain. Uskonlahkoissa tämä on tavallista, mitä useammin profeetta erehtyy maailmanlopun ennustuksissaan, sitä vankemmaksi kasvaa lampaiden usko tähän, ihmismielen kummallisuuksia. Ilmastousko ei mitenkään poikkea muista.
Aasiasta toiseen, kun olin lähtenyt persuista suksien mentyä hieman ristiin silloisen puheenjohtajan kanssa, kritisoin hieman puoluetta ja puheenjohtajaansa paikallislehden palstoilla. Tarkoitus oli jättää koko politiikka, mutta parin viikon " siviilissä" olon jälkeen Muutos-puolue pyysi eduskuntavaaliehdokkaakseen ja palasin riveihin.
Lausumani oli kuitenkin herättänyt niin pahaa verta, että maisterismies, puolueen rivijäsen joka pyysi yhtenään kahville ja halusi minun tarkistavan lehtiin tarjoamiaan kirjoituksia ja esitti toiveen päästä puheideni kirjoittajaksi kun pääsen eduskuntaan, lähetti katastrofiksi päättyneen vaalin jälkeen tylyn viestin "Ei ole sinun asiasi arvostella puheenjohtajaa, minulle riitti" eikä koskaan enää lähtenyt kahville, ei edes tuntenut kun kadulla tulimme vastaan. Hämmästytti, ettei kritiikkini ollessani jo toisen puolueen jäsen ja ehdokas, ollut härinnyt tätä. No, häviäjän kohtalo ...
Nyt kun kuntavaalien 2017 ehdokkaita haettiin persuihin, laitoin tietoni puolueelle. Olinhan edelleen täysin puolueen linjoilla ja äänestin kunnanvaltuustossa heidän mukanaan, paikallislehti jopa mainitsi minut edelleen persuvaltuutettuna. Paikallinen puheenjohtaja oli vaihtunut ja yllätys oli suuri, kun hallituksensa kokous hylkäsi minut.
Yllätys oli minulle ja arvattavasti kiusallinen paikallisosastolle, että jotakuinkin seuraavana päivänä sain puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalolta viestin, jossa tämä toivotti tervetulleeksi ehdokkaana ja sanoi paikallisosaston pikimmin ottavan minuun yhteyden. Niinpä jouduin vastaamaan hänelle, että paikallisosasto näyttää jo löytäneen sen lukutaitoisen. Riikka suositteli minua ehdokkaaksi jo 2012 kunnallivaalissa, jossa minut valittiinkin.
Hupaisa tilanne, pääpuolue ottaisi ehdokkaaksi, paikallisosasto ei, olisi kai pitänyt vaihtaa kuntaa, Helsinki, vanha kotikaupunki ja lapsuuden leikkipaikka onkin ollut suunnitelmissa jo jonkin aikaa. Siellä raamit lienevät laajemmat kuin pikku agraarikylässämme. Mielestäni jopa puolueen puheenjohtajan arvostelu on sallittava, vai elävätkö paikallispersut Pohjois-Koreassa?