Ei meillä nyt niin huonosti mene. Unioni ei pannut jäsenmaa Suomea tarkkailuluokalla Britannian, Ranskan, Espanjan, Portugalin, Kroatian ja Kreikan seuraksi. Luottoluokitusten osalta on tullut vähän nenille, mutta muuten eurooppalaisessa vertailussa olemme pärjänneet hyvin. Siitä suuri ansio lankeaa hallituksillemme, jotka ovat asioitamme hoitaneet vuonna 2008 alkaneen kriisin jälkeen.
Tietysti noin kotoisen keskustelun kannalta, jossa synkistely on arvokasta, voisi todetta, että emmehän me itseämme edellä lueteltuihin maihin vertaa vaan Saksaan ja Ruotsiin.
Vakaus- ja kasvusopimuksen velkakriteereissä pysyminen on hyvä saavutus, mutta komissio on oikeassa siinä, että sote-uudistus olisi saatava aikaa, työmarkkinoita joustavoitettava, velkoja makseltava ja maahanmuuttajat saatava töihin. Hyviä aikomuksia hallituspuolueilla on, mutta kun moni teot on liian pitkään ollut vatuloinnin asteella, niin komission huomautukset ymmärtää. Hallituksen aika kuluu vastatessa kaiken maailman välikysymyksiin, joiden tekemiseen oppositiolla on toki oikeus.
Nyt kun verotulot ovat kasvussa ja nostokurjet hallitsevat kasvualueiden kaupunkikuvaa, niin voisi ajatella talouden saattavan itsensä kuntoon ihan itsestään. Parasta on kuitenkin trimmata julkinentalous siihen kuntoon, että kestetään paremmin nyt liikkeelle lähteneen nousun jälkeen tavallisesti seuraava lasku. Globaalissa taloudessa se lasku voi tulla äkkiä, eikä seitsemän vuoden kuluttua kuten talouden sykleissä on ollut pitkällä juoksulla tapana.
Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/talous/eu_comm_fin_velkakriteeri-50613