Suomalaista poliittista kulttuuria vaivaa tällä hetkellä kylmä ilmapiiri, jossa köyhyys, työttömyys, pakolaisuus ja muut ongelmat nähdään ihmisten omana syynä. Oli sitten kyse kotimaan tai kehitysmaiden köyhistä. Kaikkien on pärjättävä omillaan ja jos elämä kolhaisee, niin se on oma syy. Yhteiskunnan tukiverkkoja nakerretaan.
Pöyristyttävää on viime päivinä ollut etenkin se tapa, jolla ehkä kaikkein heikoimmista ja avuttomimmista ihmisistä eli pakolaisista puhutaan hallituspuolueiden riveistä "meritaksipalvelua käyttävinä" ja "elintasosurffareina". Näille ihmisille suosittelisin käyntiä vaikkapa Turkissa, minne on paennut kaksi miljoonaa syyrialaista pakolaista. Esimerkiksi Istanbulin kaduilla kerjäävät syyrialaislapset ovat jo arkea. He ovat paenneet Isisiä ja al-Assadin hallinnon kauheuksia. Haluaisin nähdä Riikka Slunga-Poutsalon tai Wille Rydmanin puhumassa näille ihmisille elintasosurfailusta tai meritaksipalveluista.
Syyrian naapurimaat ovat vastaanottaneet miljoonia pakolaisia, mikä on äärimmäisen kunnioitteva teko. Siinä on hieman mittakaava hyseriaan, jota jotkut poliitikot lietsovat omien poliittisten tavoitteidensa takia Suomessa. Pakolaiskriisi Lähi-idässä on paisunut niin massiiviseksi, että se vaikuttaa koko alueen vakauteen. Ja nämä alueet ovat meidän takapihallamme ja ne vaikuttavat myös meidän vakauteemme. Jos siis inhimillisyydellä ei ole näille poliitikoille mitään arvoa, niin olisi syytä käyttää edes järkeä. Irak on romahtanut jo Syyrian mukana takaisin sotaan. Ei ole mitenkään mahdotonta, että niin käy muillekin alueen maille. Ja silloin pakolaisia on vielä lisää. Se ei ole kenenkään etu. Jos ei halua pakolaisia, olisi loogista tukea esimerkiksi kehitysyhteistyöllä Syyrian lähivaltioita, kuten Libanonia, jotta ne kestäisivät pakolaiskriisin paineet, eivätkä romahtaisi Syyrian perässä. Mutta tätähän hallituksemme ei tietenkään tee, vaan leikkaa kehitysyhteistyövaroista ennätyksellisen paljon.
Suomi on valinnut kylmän ja epäinhimillisen linjan, mutta samalla myös harvinaisen typerän ja lyhytnäköisen.
Tähän loppuun vielä HS:n Pekka Mykkäsen hyvä kirjoitus "Pilkkaisitko Estonian uhrien omaisia tai Karjalan evakkoja? Suomalainen nettipuhe sairastui ihmisarvon kieltämiseen". Samanlainen pilkkaava puhe näyttää leviävän myös hallituksen riveihin. Nyt tarvittaisiin rohkeutta olla inhimillinen ja solidaarinen.