Talouden kestävä pohja perustuu työllisyyteen, terveyteen ja toimintakykyyn. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä sosiaali- ja terveysmenot tulevat kasvamaan samaan aikaan, kun palveluiden rahoituspohja ohenee.
Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskunto on huonoin 40 vuoteen. Yli puolet aikuisista on ylipainoisia ja tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta jo yli 500 000 suomalaista. Mielenterveysongelmat aiheuttavat jo puolet työkyvyttömyyseläkkeistä. Liikunnan kansantaloudelliset vaikutukset ovat miljardeja.
Liikunnan edistäminen osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on yhteiskunnallisesti valtava mahdollisuus. Liikunnalla on todennettu yhtymäpinta työssä jaksamiseen, ikäihmisten kaatumisen ehkäisyyn, kouluikäisten oppimiseen ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeeseen.
Terveysliikunnan resursointi on jäänyt liialti liikuntatoimen vastuulle sekä valtiolla että kunnissa. Tarvitaan liikunnanopetuksen ja liikuntakasvatuksen lisäksi lisää palkitsevia toimenpiteitä sosiaali-ja terveyspalveluiden yhteyteen ja rinnalle liitettävillä palkitsemisjärjestelmillä [1]. Palkitsemisjärjestelmiä on jo olemassa kuten erilaiset edut työssä, kotona, kaupassa ja harrastuksissa. Ainoastaan kokonaisvaltainen toimiva idea kokonaisuudistuksessa puuttuu.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus, ammatillisen koulutuksen reformi, kuntataloutta koskevat linjaukset ja hallituksen kärkihankkeet linjaavat myös terveysliikunnan tulevaisuutta. Sote-uudistuksen yhteydessä on terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön luotava taloudelliset kannustimet [3].
Jotta liikkuminen koskettaisi laaja-alaisesti väestöä, ratkaisujen tulee vaikuttaa ihmisen arkiympäristöön [3]. Lisäksi ratkaisun käyttöä on pystyttävä hyödyntämään rakentamatta ja tekemättä mitään ylimääräistä (omatoimisuus). Myöskin ratkaisun tulee olla käyttäjälleen ja tarjoajalleen dataliikennettä säästävä (lähiliikennettä suosiva).
Kattava liikuntapaikkaverkosto uhkaa osin rapautua. Vuosittain tulisi käyttää lähes 400 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen peruskorjaamiseen - korjausvelan lyhentämiseen käytetään jo noin 100 miljoonaa. Samanaikaisesti esimerkiksi Oulussa on huutava pula suosiotaan kasvattaneiden palloilulajien ja vesiliikunnan olosuhteista. Liikuntapaikkarakentaminen kaipaakin uusia rahoitusmalleja.
Olisiko tässä hyvä paikka rakentaa käyttäjille ja tarjoajille liikuntaa edistävä ja kehittävä järjestelmä kääntäen katse pois kalliista investoinnista sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksessa [2]?
Oulussa on oikeistopuolueiden valtuustoryhmistä nostettu esille ajatus, että tulevaisuuden kunta hoitaisi vain ne lakisääteiset tehtävät. Silloin annetaan uusille rahoitusmalleille liikuntaa edistävänä tekijänä aivan uudet sfäärit. Ajatus ei ole ollenkaan pelottava, mennään kohti oikeiden tyytyväisyysmallien hakua tuotannossa, palkitsemisperiaatteita eri toimijoiden tarvitsemissa rahoitusmalleissa.
Oulu on rakentanut poliittisella konsensuksella terveysliikuntavaikutusten arvioinnin suunnitelman ja toimenpideohjelman. On päätetty alle 18-vuotiaiden maksuttomat liikuntavuorot kaupungin tiloissa, työttömien maksuttoman liikuntakampanjan ja edullisen senioriliikuntakortin. Koululaiset pääsivät talvilomalla maksutta bussilla harrastusten pariin. Lapanen-hankkeessa on kehitetty maksutonta alle kouluikäisten perheliikuntaa. Nämä eivät ole lakisääteisiä tehtäviä, mutta ennaltaehkäisevät korjaavan työn paisuvia kustannuksia osalla liikuntarakentamista ja -ohjaamista. Tärkein on jäänyt kuitenkin huomaamatta: Sen huonoimmankin kulkijan palkitseminen uudella palkitsemisjärjestelmällä, jossa vuorovaikutuksessa toimii niin kunta, toimijat ja kuluttaja [liikennevalot, LLM] [1].
Kokoamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle kokonaisvaltainen toimintamalli ja palvelut unohtamatta edellisiä malleja, on mahdollista synnyttää toimintaa, joka näkyy kaikkien, myös sen heikoimmankin kulkijan hyvinvointina ja pienentyneinä kustannuksina. Haastan tähän työhön mukaan kaikki puolueet.
Tuija Pohjola, Forum24-lehti 7.6.2016
Haastan tähän työhön palkitsemisperusteisesta järjestelmästä kaikki valtion virkamiehet, kuntaliiton ja sitoutumattomat työnantajat sillä oikeutuksella, että tätä tekstiä saa muokata, tehdä lisäyksiä ja hyödyntää erilaisia jo olemassa olevia toimintamalleja. Vapaan toimintamallin kehittäminen tälle työlle on suotavaa.
Hannu Vilponen, puheenvuoro.uusisuomi.fi 7.6.2016
Viitteet:
[1] LLM, tyytyväisyysmittari
[2] LBD, elämäpohjainen suunnittelu
[3] ESCS, elämänhallintajärjestelmä, emergysaattori