Minulle tupsahti sähköpostiin Ylempien toimihenkilöiden YTN:n tiedote kilpailukykysopimuksesta. Sen mielenkiintoisin kohta on työajan pidentämistä koskeva osio, jossa lukee seuraavasti (lainattu tähän kokonaisuudessaan ja muutama kursivointikorostus lisätty):
----- lainaus alkaa
Työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa
Vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuodessa ansiotasoa muuttamatta aikaisintaan 1.1.2017 alkaen.
Ensisijaisesti työajan pidentämistapa sovitaan paikallisella sopimuksella. Paikallisen sopimuksen säännöllisen työajan pidentämisestä tekee luottamusmies tai rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys. Jos näitä ei työpaikalla ole, sopimuksen tekevät työntekijät yhdessä.
Jos työajan pidentämisestä ei tehdä paikallista sopimusta marraskuun loppuun mennessä, työnantajalla on mahdollisuus pidentää työaikaa enintään 12 tunnilla kuudessa kuukaudessa työehtosopimuksen perälautamääräysten mukaan. Tämä tarkoittaa, että tällöin työnantaja voi:
- Ensisijaisesti pidentää työntekijän työpäivää enintään 2 tunnilla. Työajan pidentämisestä on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen.
- Jos päivittäisen työajan pidentäminen edellyttää työntekijän suostumusta (työsopimuksessa sovittu työpäivän enimmäispituus) ja työntekijä kieltäytyy päivittäisen työajan pidentämisestä, toissijaisesti työnantaja voi osoittaa työaikaa työntekijän vapaapäivälle. Tällöinkin työajan pidentämisestä on ilmoitettava viikkoa ennen.
Monen työntekijän työsopimuksessa on sovittu työpäivän enimmäispituudeksi 7,5 tuntia, jolloin työntekijällä on mahdollisuus kieltäytyä päivittäisen työajan pidentämisestä. Siksi perälaudassa on toissijainen määräys työajan pidentämisestä kokonaisilla päivillä. Kokonaisia päiviä koskevaa perälautamääräystä sovelletaan kuitenkin vasta silloin, mikäli työntekijä kieltäytyy päivittäisen työajan pidentämisestä.
Kaikista sopimukseen liittyvistä kysymyksistä voit olla yhteydessä yrityksesi luottamusmieheen/henkilöstöedustajaan.
----- lainaus päättyy
Ilmoitan tässä vaiheessa julkisesti, että jos minua pyydetään tekemään 9,5-10 tunnin päivää 7,5-8 tunnin palkalla tai lauantaiksi tai sunnuntaiksi töihin ilmaiseksi, ylityökorvauksista puhumattakaan, kieltäydyn. En koe olevani työnantajalleni nykyistä enempää hyödyksi tällaisilla työajan pidennyksillä, koska kymmenen tunnin päivä on itsessään poikkeuksellisen rasittava ja viikonlopun jäädessä vajaapituiseksi, joutuu seuraavaa viikkoa tekemään myös poikkeuksellisen väsyneenä.
Toisaalta, mikäli ylimääräinen työpanos osoittautuisi tärkeäksi ja parantaisi oman tai muun työnantajan liiketoiminnallisia edellytyksiä, se on erinomainen syy maksaa palkka ja ylityökorvaukset kuten oikeudenmukaista on.
Tällä hetkellä kilpailukykysopimuksen "onnistumista" juhlitaan. Olen varma, että kun sitä aletaan oikeasti panna ruohonjuuritasolla täytäntöön, siitä tulee korpilakkoja ja ulosmarsseja enemmän kuin mitä sillä työajan ja työtehon pidennyksiä on koskaan tavoiteltukaan.