# Kannatti käydä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kesäasunnolla Kultarannassa jos ei nyt ihan oikeasti niin ainakin television välityksellä. Näissä keskusteluissa selvisivät eräät tärkeät ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat. Samalla kävi ilmi, että monen monet kysymykset eivät puhumalla selviä, sillä Euroopan politiikan shakkilauta on liian monimutkaisessa asennossa .
Näissä keskusteluissa saimme tuntea, että ulko- ja puolustuspolitiikasta päätää tasavallan presidentti – (siis ajatusviiva) yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Suomen ulko- ja puolustuministeri ovat perussuomalaisia. Emme me paljoa kuulleet heidän äänenpainojaan noissa keskusteluissa.
Kovin vaitonaisia olivat myös Suomen innokkaimmat Nato-jäsenyyden kannattajat. Kokoomus ja Rkp ovat tehneet puolueina Nato-myönteisiä päätöksiä. Mutta niistä ei kovin paljon kuultu noissa keskusteluissa. Jarruna oli ilmeisesti se, että Kokoomus-taustainen presidentti Sauli Niinistö ei oikein halunnut puhua edes Nato-optiosta, Hän puhuisi mieluummin, että ”emme sulje itse itseltämme Nato-jäsenyyttä”. Se on sauliniinistömäinen kiteytys.
Keskustelujen päävieras, Ruotsin sosialidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven sen sijaan sanoi suoran ei Nato-jäsenyydelle. Mutta hän heitti myös kylmää vettä Suomen ja Ruotsin puolustusliiton kannattajille. Sellainenkaan ei käy Ruotsin nykyhallitukselle. Ruotsi on selvinnyt pari sataa vuotta sotien ulkopuolella ilman sotilasliittoja. Siinä olisi muillekin opittavaa, Ruotsin pääministeri yritti sanoa.
Mutta Ruotsin opposition kanasanedustajat olivat toisella kannalla. He liputtivat avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta. Muuttuuko Ruotsin puolustuspolitiikka 180 astetta, jos hallitusvalta vaihtuu Maltilliselle kokoomukselle? Presidentti Niinistön kanta ilmeisesti vaikutti siihen, että suomalaisia puheita Nato-jäsenyyden puolesta ei pahemmin kuultu.
Suomalaisena Nato-vastaisena rauhan miehenä keskusteluissa esiintyi monivuotinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (Sdp). Hänen sanomansa oli melkein inhorealistinen, kun hän kuvaili Ruotsin linjaa talvisodan aikana. Se olisi siis meidän tyylimme, jos Baltian maihin hyökättäisiin.
Yhdessä asiassa ruotsalaiset eivät alkuuunkaan ymmärtäneet Suomen presidenttiä. Heistä on täysin käsittämätöntä, että Sauli Niinistö saattoi kutsua näihin samoihin maisemiin Euroopan politiikan hylkiön, Krimin anastajan ja Ukrainan kriisin pääsyyllisen Vladimir Putinin. Niinistö yritti selittää, että Suomi on yhtä lähellä Venäjää kuin Ruotsi Norjaa. Helppo Ruotsin on puhua, kun heillä ei ole metriäkään rajaa Venäjän kanssa. Suomella sitä on enemmän kuin yhdelläkään EU-maalla