Suomi on maailman ykkönen tylsyydessä. Muuta en voi enää ajatella sen jälkeen, kun törmäsin netissä listaan "12 yllättävintä asiaa missä Suomi on maailman paras" (12 Surprising Things In Which Finland Is The Best In The World). Listan 12 asiasta suurin osa liittyi suomalaiseen kiltteyteen kuten vakaimpaan poliittiseen järjestelmään, maidonjuontiin, kahvinjuontiin, saunomiseen ja kirjojen lainaamiseen.
Kaikella kunnioituksella listan tekijälle, joka on monelle tuttu filosofi Frank Martela. Lista on selvästikin laadittu rakkaudella, mutta se myös todistaa jälleen kerran sen karun tosiasian, että me olemme kuollettavan tylsämielinen kansa, joka yrittää kaikkensa, että se tarttuisi myös muihin.
Suomalaista brändiä rakennetaan vakavamielisyyden varaan. Viihteenkin puolella tunnetuin vientivalttimme on tummasävyinen raskas rock musiikki. Olemme niitä harvoja länsimaita, joissa ilonpitoon pitää kysyä lupa. Jos tekee mieli pitää vähän hauskaa, pitää muistaa kysyä paria viikkoa aiemmin lupa sekä viranomaisilta että naapureilta. Jokainenhan meistä tietää, milloin meillä on hauskaa.
Kauppalehti kertoi tänään kuinka Googlen kuvahaussa Suomesta tulee ensimmäisenä "karttoja, lippu ja Ku Klux Klaanin hattu", kun Islannista vastaavasti tulee hyvin otettuja luontokuvia. Kauppalehti kysyykin aiheellisesti, miksi Islanti on tällä hetkellä matkailubuumin huipulla ja Suomen ponnistukset näyttävät harrastamiselta.
Ei hyvää päivää suomalainen markkinointiväki! Päätä kivistää.
Miten täällä opitaan ymmärtämään mielikuvien merkitystä?
Meillä puhutaan kansanperinteessä istuvasta suhtautumisesta mainostamiseen, markkinointiin ja brändäykseen. "Jos tuote tai palvelu on hyvä, niin kyllä se myy". Moni hymähätää, että noinhan se on ollutkin, mutta onneksi ei ole enää.
Kyllä se edelleen on niin.
Helsingille rakennetaan parhaillaan kaupunkibrändiä. Ensimmäiset julkisuuteen tulleet tiedot brändistä viittaavat siihen, että jälleen ollaan rakentamassa mukavaa pikku näpertelyä. Brand New Helsinki projekti kartoitti sen, mitä Helsingistä halutaan kertoa maailmalle. Sivuston yläpalkissa olevista lukuisista kuvista vain yhdessä hymyillään. Ja sekin kuva on suomalaisesta pariskunnasta tekemässä heinätöitä talikolla!!
Ollaanko me suomalaiset niin pahuksen umpimielisiä ihmisiä, että meistä ei saa edes hymyileviä kuvia Suomibrändin esittelysivulle? Mikä ihme meidän brändi-ihmisiä vaivaa? Valikoituuko meidän brändin tekijöiksikin maan vakavamielisin ja masentunein kansanosa?
Jos ihmisiltä kysyy, mitä mielikuvia eri pohjoismaalaisista liikkuu maailmalla, niin Suomi on ainoa maa, johon ei liitetä jonkinasteista kykyä nauraa itselleen tai parhaimmillaan tehdä itsestään positiivista pelleä.
En yhtään ihmettele, että olemme maailman parhaita tekemään innovaatiota, mutta yksi maailman surkeimmista maista myymään sitä. Kuka haluaa ostaa mitään kahvilassa talvitakissa puhelimensa ylle taipuneelta ryhmältä, joka tuossa Helsingin brändityöryhmän kuvapalkissakin näkyy?
Ou nou.