Edistyksellisyyden vimmassa kaikenlaista, aina lakipykälistä historian sivuihin, uusiksi määrittelevä moderni ihminen, kadottaa näköyhteyden asioiden merkityksiin. Jos tarkoitusta joudutaan etsimään perspektiivistä, joka ulottuu oman nenän ulkopuolelle, on merkitys kadonnut hetkessä, kuin sitä ei koskaan olisi ollutkaan. Toisaalta, puuskissaan ihminen myös omii, usein lähinnä noloutta herättävällä tavalla, hänelle itselleen vieraita merkityksiä; naapurin Villen kävelessä vastaan rastat tukassaan, apinoiden telkkarista omaksumaansa kulttuuria, saa alkuperäinen merkitys aivan uudenlaiset kehykset. Nuo kehykset tosin vievät Villen pitkälle hänen ajaessa läpi elämänsä riivatun lailla hänelle tuntemattomien ihmisten etuja. Oli sitten kyse omasta tai vieraasta, niin historiallinen konteksti on voimakasta sisäistä ristiriitaa ihmisissä aiheuttava tekijä, joka täytyy jollain tavalla repiä irti asiayhteydestään, ennen kuin jokin ”on taas tasa-arvoinen”, eikä se ole enää ”ihmisoikeuksien vastainen”, jne. Uudistautumista ei voi tapahtua ilman että sokeudutaan aikaisemman merkitykselle.
Ihmisryhmien tai hyvinvointivaltion edellyttämän muutoksen myötä katoaa usein sen merkitys mitä aikaisemmin huolella vaalittiin, mikä aikaisemmin synnytti ympäristöönsä hyödyllisiä asioita ja kasvatti pysyvyydellään ihmisten välistä luottamusta tai turvallisuudentunnetta.
Huomenna, traditionalistin valitessa itsemurhan kahdesta ainoasta vaihtoehdostaan, valitsee ravintolasta miehuutta (merkitystä) etsivä ensimmäisen vastaantulevan naisen, joka on jo tovi sitten luopunut hunnustaan, löytäessään maailman joka tarjoaa hänelle sisällöttömiä, enemmän naisellisilla kuin pyhillä tavoilla varustettuja miehiä, jotka hekin ovat tilanteesta innoissaan. Kauimmaistakin ihmistä rakastava politiikka tekee maastamme spermanluovuttajan ja naiseutensa ”löytäneen” paratiisin.
Ilman maanpäällistä paratiisia sen sijaan jäävät itsemurhapommittajat, kouluampujat ja vaimojaan puukottavat. Paratiisia he eivät etsineet, ainoastaan merkitystä, jota tämä kaiken muun, -ja vähän päällekin- tarjoava maailma ei pysty enää tarjoamaan.