Islamissa on keskeistä pyrkiä olemaan kunnon muslimi, koska Paratiisiin pelastuminen ei käy pelkän uskon voimalla, kuten kristityillä. Milloin muslimi sitten on kunnon muslimi?
Jumalan tahto käy islamin mukaan ilmi sharia-laissa, joka koostuu sekä Koraanissa annetuista ohjeista ihmisille, että Mohammedin sunnasta - profeetan menettelytavoista, jotka ilmenevät haditheissa, eli profeetan perimätietokirjallisuudessa.
Sharia-laki ei siis ole mikään erillinen lakikokoelma, jonka voi sysätä islamistien ja jihadistien omaksi opukseksi erilleen tavallisten muslimien maltilliseksi katsotusta elämänpiiristä.
"Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti katsonut, ettei sharia sovi yhteen demokratian perusperiaatteiden kanssa." https://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0aria Tunnettuja sharia-lain määräyksiä, joita sovelletaan mm. Britannian sharia-tuomioistuimissa ovat esim. seuraavat: kaksi naista vastaa yhtä miestä todistusarvoltaan oikeudessa, naisen perintöosuus on puolet miehen osuudesta, miehellä on oikeus kurittaa vaimoaan viime kädessä myös fyysisesti, vaimon tulee totella miestä, koska "toisille on annettu enemmän, kuin toisille", lasten huoltajuus kuuluu miehelle varhaisvaiheiden jälkeen lapsen parhaaseen katsomatta, mies saa avioeron lausumalla haluavansa eron, mutta naisella täytyy olla hyvä syy erolle, nainen ei saa itse allekirjoittaa avioliittosopimustaan, vaan naisen holhoajan tulee tehdä se, raiskaus avioliitossa on mahdotonta, koska vaimon on oltava aina suostuvainen, jne.
Monet muslimit ajattelevat, että islamilainen laki on muuttumaton ja muslimien tulisi taantua Mohammedin aikaiseen elämäntapaan ja yhteiskuntaan. Toisaalta osa muslimeista taas katsoo, että parhaiten jumalan tahtoa noudatetaan, kun tulkitaan shariaa islamista löydettävien perusperiaatteiden, kuten yhteisön hyvinvoinnin pohjalta siten, että islamilaista lakia muutetaan sopivaksi muuttuneisiin olosuhteisiin.
Monista ihmisoikeuksien vastaisista ja kauhuakin herättävistä ohjeista, kuten ihmisten kivittämisestä päästään, kun pidetään islamilaista lakia muuttuvana. Toisaalta islamin perusperiaatteisiin jää lähes väistämättä tuolloinkin ihmisoikeuksien vastaisia elementtejä, kuten sukupuolten välinen epätasa-arvo. Sukupuolten välinen erilainen asema, jota voidaan valkopestä naisten ja miesten erilaisiksi rooleiksi on keskeisimpiä asioita islamissa.
Islamin ero muihin uskontoihin verrattuna vesittyisi, jos kaikki ihmisoikeuksien vastaiset elementit karsittaisiin siitä. Esimerkiksi islamilaisen lain filosofian tohtoria, qatarilaista professori Jasser Audaa on syytetty islamin vesittämisestä, kun hän on puhunut juuri esitetyn kaltaisen islamilaisen lain muutoksen ja pelkkien perusperiaatteiden säilyttämisen puolesta. Vastustajat ovat sanoneet, että vapaus ja tasa-arvo ovat länsimaisia arvoja: https://
Vaikka ihmisoikeuksien kanssa ristiriidassa olevat elementit saataisiin kesytettyä shariasta islamin valtavirrassa, niin onko oikein, että jopa vain puberteetti-ikäisiä syyttömiä siviilejä tappanut ja naistenkin orjuuttamisen seksuaalietuineen sodassa hyväksynyt henkilö saa näin laajaa ja syvää uskonnollista kunnioitusta osakseen?
Joka tapauksessa on selvää, että merkittävä osa muslimeista tulee aina kannattamaan uskon radikaalia tulkintaa. Tämä johtuu siitä, että Paratiisiin pelastuminen riippuu nimenomaan jumalan tahdon noudattamisesta ja monen mielestä on tietenkin aina varminta pitäytyä tällöin islamilaisen lain kirjaimellisessa tulkinnassa. Toisekseen islamin oppineet saavat parhaiten valtaa toimimalla säälimättöminä ja pelottavina auktoriteetteina, joilla on valta tuomita ihminen kuolemaan brutaaleilla tavoilla ja jakaa muutenkin ankaria rangaistuksia. Varmasti osin tämän vuoksi islamin oppineet levittävät usein radikaalia tulkintaa.
Jos islamia ei voi kesyttää kokonaan, onko islamin kritiikki vain haitallista ihmisryhmien välisen vihanpidon lietsontaa? Ehdottomasti ei. Radikaalin islamin valta on vahvistunut kaikkialla maailmassa ja ilmeisesti ainakin osittain suurvaltapolitiikan seurauksena. Silti radikaalia islamia on ollut islamin alkuajoista lähtien merkittävästi muutenkin.
Ensinnäkin kannattaisi varmasti kokeilla jo uudenlaista suurvaltapolitiikkaa. Ulkovaltojen sotilaallinen toiminta pitäisi ehkä kokonaan lopettaa muslimimaissa - jihadistiterroristijärjestöjä, kuten Isisiä vastaan taistelua lukuun ottamatta. Eräs tuttuni sanoi, että toivoo Trumpia presidentiksi, koska tämä on ainakin puheissaan vastustanut USA:n osallistumista muiden maiden sotiin. Hyvä peruste, koska sodat ovat tietenkin pahinta ja kun ulkovallat eivät enää sekaantuisi muslimimaiden asioihin väkivaltaisesti, eivät uskonoppineet ja diktaattorit voisi enää propagoida, kuinka kaikki muslimimaiden ongelmat ovat länsimaiden syytä. Syitä ongelmiin nähtäisiin helpommin myös islamissa.
Toisekseen islamia tulee kritisoida suoraan, mutta ei ilkeästi. Ilkeys vie uskottavuutta sanomalta ja herättää vastareaktioita. On hyvä olla, kuin tietämätön lapsi, joka kysyy vaikeita kysymyksiä, jotka herättävät ajattelemaan. Terrorismin ja kansainvaellusten herätettyä ihmiset kriittisiksi on mahdollista, että radikalisoitumisen sijasta tai ohella yhä suurempi osuus muslimeista herää kriittisiksi uskontoaan kohtaan. Voimakkaat reaktiot herättävät usein voimakkaita vastareaktioita, mutta toisaalta hyökkäys on paras puolustus. Voima ja itsevarmuus vakuuttavat ja horjuttavat. Myös ex-muslimit kritisoivat islamia voimakkaasti omien maidensa sosiaalisen median keskusteluryhmissä. (Tässä ryhmässä kamppailevat ex-muslimit ja muslimit: https://www.facebook.com/groups/169771663424195/?fref=ts )
Jos olemme islam-kriittisiä, niin olemmeko silloin heikompiosaisia vastaan? Emme. Lähi-idän öljyvaltiot ovat vauraita. Muslimit eivät ole globaalisti heikoinosaisia muuten, kuin ehkä köyhyyden perusteella. Maailman vainotuin vähemmistö on nykyään kristityt. Open Doors -järjestö auttaa vainottuja kristittyjä yli 60 maassa. Vaino ei ole vain vihapuhetta, vaan murhia, kirkkojen polttoja, väkivaltaa, tyttöjen sieppauksia, tekaistuja jumalanpilkkaoikeudenkäyntejä, joista voi saada kuolemantuomion, jne. Heikompiosaisia ovat myös islamin sisällä tytöt, joita pakkonaitetaan ja lähetetään länsimaista kotimaihinsa naimisiin.
Todellinen ihmisoikeusaktivisti pyrkii vaikuttamaan konkreettisiin ihmisoikeusongelmiin, eikä pelkkään puheeseen. Nyt on hyvä ajankohta käynnistää islamin oma valistusaika. Parasta olisi, jos luopuisimme erillisistä uskonnoista kokonaan, mutta pyrkisimme nykyistä syvempään henkisyyteen. Voisimme uskoa tuntemattomaan Jumalaan, jonka toiveiden ja tahdon uskoisimme ihmisten suhteen olevan ehdottoman hyviä. Jumala arvostaisi ennen kaikkea järkeä ja rakkautta. Oma järkemme on vajavainen, mutta se ei tarkoita, että Jumalan määräykset voisivat tällöin olla vajavaisen järkemme vastaisia. Vajavainen järkemme ei vain koskaan voisi saavuttaa täyttä ymmärrystä maailmasta.
PS. Uskontokritiikki ei ole fobiaa. Marokkolaistaustainen ex-muslimi Rachid kertoo kokemastaan vainosta maltillisena muslimimaana pidetyssä Marokossa: https://