Olen jättänyt lakialoitteen, jolla vaadin ylärajaa vaalibudjetteihin eli niin sanottua kampanjakattoa. Vaalikampanjoiden kustannukset ovat paisuneet aivan liian suuriksi. Lakiesitykseni sai tukea yli puoluerajojen perussuomalaisista, keskustasta, sosialidemokraateista, vasemmistoliitosta, vihreistä ja kristillisdemokraateista.
Poliittisen sanoman voiman pitäisi aina olla rahan mahtia suurempi. Tällä hetkellä esimerkiksi vaalirahoituksen ennakkoilmoitus on vapaaehtoinen eikä vaalirahoituksen kampanjakattoa ole asetettu muilta osin kuin yksittäisten tukijoiden kohdalla. Yksittäisiä tukijoita voi kuitenkin olla niin paljon, että vaalikampanjan kokonaiskulut voivat kasvaa eduskunta- ja eurovaaleissa jopa yli 100 000 euron.
Raha on saanut sellaisen vallan, että se on jo uhka demokratialle. Pystyykö normaali kansalainen enää edes pyrkimään eduskuntaan? Tämä huoli minulle on usein esitetty ja lakialoitteeni vastaa tähän kansanvallalle haitalliseen kehitykseen.
Esitän lakimuutosta, jossa kampanjakatto olisi kuntavaaleissa 7 500 euroa, maakuntavaaleissa 15 000 euroa, eduskuntavaaleissa 30 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 60 000 euroa. Rajat ovat selkeät ja tiukat, jotta kampanjakatolla on välitön vähentävä vaikutus vaaleihin käytettäviin budjetteihin.
Lakiesityksessäni tehtäisiin myös pakolliseksi nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva vaalirahoituksen ennakkoilmoitus, joka sisältää suunnitelman vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista. Näin äänestäjät ja media voisivat katsoa kaikkien ehdokkaiden kohdalta jo ennen vaalipäivää, että mistä lähteistä ehdokas saa rahoitusta.
Toisessa jättämässäni lakialoitteessa puoluelakia esitetään muutettavaksi siten, että vaalirahoituksen läpinäkyvyys parantuisi merkittävästi, kun tilien ja vaihdantapalveluiden määrää rajoitettaisiin ja niiden pitäisi olla valtiontalouden tarkastusviraston seurannassa. Kunnallisalan kehittämissäätiö on arvioinut, että vaalirahoittajia jää julkisuusvaatimusten ulkopuolelle. Säätiön mukaan esimerkiksi puolueiden kunnallisjärjestöt käyttävät vaaleihin miljoonia euroja, jotka jäävät pääosin piiloon.
Nykyinen laki säätää vaalirahoitusvalvonnan ulkopuolelle ne tahot, joiden kautta raha kulkee lähiyhteisöille tai puolueiden muille yhteisöille ja yhdistyksille. Jos myös rahan antajalta voisi pyynnöstä edellyttää selvityksen antamista, voitaisiin rahan alkuperästä varmistua nykyistä tehokkaammin. Puolueelle, puolueyhdistykselle ja avustuspäätöksessä tarkoitetulle yhdistykselle säädettäisiin velvoittava ennakkoilmoitus.
Olen esittänyt näkemykseni sopivasta lainsäädännöstä koskien vaalirahoitusta ja saanut sille vahvaa tukea. Toivon vaalirahoituksen pelisäännöistä hyvää, puoluerajat ylittävää ja toimenpiteisiin pyrkivää keskustelua.
Katso lakialoitteeni vaalirahoituksesta allekirjoittajineen tästä ja puoluelain uudistuksesta tästä.