Niinä päivinä Helsingissä nousi meteli. Omituiset pylväät, jotka oli jo aikaa sitten rakennettu saarille Suomenlinnan ja Helsingin välillä saivat vihdoinkin selityksen: rakenteilla oli valtava EU-projekti. EU oli päättänyt rakentaa kokonaista neljä Maglev-rataa eurooppalaisten pääkaupunkien (ja joidenkin lentokenttien) välille, ja radat rakennettiin pääasiassa talojen yläpuolelle, jos talot olivat korkeintaan kahdeksankerroksisia. Berliini ja Pariisi olivat näiden ratojen kohtaamispisteitä, ja Helsinki-rata oli toinen Berliinistä lähtevistä kiertoradoista, jonka Helsinkiä lähimmät naapuriasemat olivat Tallinna ja Tukholma.
Ensin suomalaiset olivat innoissaan, mutta kun Suomessa tajuttiin, että asemia oli tulossa vain kaksi, yksi suurkaupunki Suomenlinnaan ja toinen Helsinki-Vantaan lentokentälle, ihmiset suuttuivat. Ärtymystä lisäsi entisestään se, että EU ilmoitti tehneensä asemavarauksen myös Malmin lentokentän yhteyteen, mutta ettei sitä otettaisi käyttöön.
- Miksi ei?! vaativat selitystä niin poliitikot kuin virkamiehetkin yhteen ääneen.
- Koska rata on niin kallis, ja sen ensisijainen hyöty muodostuu matkojen nopeutumisesta. Asemia ei voi olla kovin montaa, koska silloin nopeus yksinkertaisesti jää toteutumatta, ja rahaa tuhlaantuu uuteen kalliiseen, mutta hitaaseen junaan. Joko Helsingin asukasmäärän pitäisi ylittää miljoona henkeä, tai sitten Malmin lentokentän pitäisi olla aidosti aktiivisessa kansainvälisessä käytössä, jolloin se voisi toimia verkkoon kytkemisen perusteluna.
- Mutta kenttähän ollaan sulkemassa! poliitikot ja virkamiehet huusivat yhteen ääneen.
- Tiedämme, EU:n koneisto vastasi. - Mutta te olette rakentamassa sinne jotain puoliautiota lähiötä, joka ei lisää Helsingin asukasmäärää riittävästi. Puoli miljoonaa henkeä kun asutatte sinne, niin sitten aseman avaamista voidaan jo harkita.
- Mutta ei sinne voi rakentaa pilvenpiirtäjiä! poliitikot ja virkamiehet itkivät. - Sehän on suota!
- Ei kai se suo maan ytimeen asti jatku, EU:n koneisto tuhahti. - Sen kun hoidatte asian kuntoon.
- Mutta kun se maksaa! poliitikot ja virkamiehet vastustelivat.
- Suunnilleen saman verran kuin puoliaution lähiön perustamiskustannukset suolle, EU:n koneisto huomautti. - Siksihän sinne se lentokenttä aikoinaan perustettiin, kun suolle talojen rakentaminen on niin kallista. Kyllä teidän nyt täytyy päättää, teettekö te Malmista oikeasti merkittävän kaupungin kaupungissa, vai kehitättekö te kentän kansainvälisesti aktiiviseksi. Kentän kehittäminen tosin taitaisi sekin edellyttää Helsingin asukasmäärän lisäämistä yli miljoonaan...
- Avatkaa nyt kuitenkin se asema, niin mietimme sitten miten me tuon alueen käytämme, poliitikot ja virkamiehet vielä kerjäsivät.
- Emme, EU:n koneisto vastasi.