Pari viikkoa sitten keskusteltiin hieman neanderthal rodusta ja lupasin kirjoittaa asiasta.
Neanderthal nimi palautuu tämän rodun ensimmäiseen löytöpaikkaan Saksassa 1800-luvun puoliväissä. Noin 1900 tehtiin Saksassa kielen uudistus, jossa ”thal” ruvettiin kirjoittamaan ilman ”h” kirjainta ”tal” (laakso, ruotsin kielen dal tai dahl).
Suositus on, että jos viitataan tähän sukupuuttoon kuolleeseen ihmisrotuun, pitäisi kirjoittaa ”neanderthal”; Mutta neandertal näyttää nykyään oleva yhtä tavallinen kirjoitus.
Muutama aikaisempi keskustelu asiasta löytyy kyllä Puheenvuorosta, mutta minua kiinnosta se, että onko uudet tutkimukset neanderthal ihmisitä jotenkin tuoneet esille seikkoja jotka poikkeavat Urantia-tekstin 1930-luvun selostuksesta? Skeptikkojen foorumissa löysin ainakin omia kirjoituksia asiasta vuodelta 2000.
Huomattava nykytieteen edistysaskel on ainakin Neanderthal ihmisen genomin kartoitus. Siitä selviää, että nykyihmisen esi-isät ja neanderthal rodut sekoittuivat, mikä myös selviää Urantia-tekstistä. Nykyihmisen ja neanderthal ihmisen genomit poikkeaa selvästi vähemmän, kun esim. simpanssien ja ihmisen genomi.
U-teksti ei mainitse mitään neanderthal rodun puhekyvystä.
Eikä tiede vahvista puhekykyä, neanderthal ihmisen kurkun rakenteen perustella. Mutta apinalaumasta lähteneet ihmisen esi-isät, ”mies ja naine”, jotka ensin kehittivät puhekieltä mutaation vuoksi, elivät lähes miljoona vuotta sitten (993 tuhatta vuotta sitten). Nämä sisarukset käyvät U-tekstissä nimellä ”Andon ja Fonta”; ne siis eivät olleet neanderthal rodun esi-isiä.
Mitään pääpirteissä nykykäsityksistä eroavaa en ole löytänyt U-tekstissä. Ensimmäiset neanderthal rodut mainitaan U-tekstissä jo yli 800 tuhatta vuotta sitten, ja ne esiintyivät koko Euraasian alueella myöhemmin. Voi olla, että meidän pitää katsoa, että denisova-ihminen ja neanderthal-rodut olivat sama laji:
"Our results suggest that the evolutionary history of Neanderthals and Denisovans may be very complicated and possibly involved mixing between different archaic human groups".
Lukuisia ilmaston kylmiä ja leutoja kausia mainitaan U-tekstissä tässä yhteydessä, ja ihmisrodut muuttivat paikasta soiseen jääkausien myötä.
Jonkin verran puhutaan U-tekstissä neanderthalihmisten uskonnosta, joka oli primitiivistä luonnonvoimien, kuten pimeän, pelkoa. Ne uhrasivat omia jäseniään, ja harrastivat kannibalismia, U-tekstin mukaan. Ne olivat roteva rakenteisia ja hyviä sotureita.
U-teksti mainitse, että neandertalilaiset elivät satoja tuhansia vuosia koko Euraasian alueella, mutta niitten kulttuurissa ei juurikaan tapahtunut mitään edistystä.
Suuri määrä pieniä ihmisen sukuisia muita ryhmiä oli olemassa, jotkut niistä selostetaan tarkemmin U-tekstissä. Yleensä ne taistelivat aina keskenään, rippumatta siitä, että olivatko samaa rotua tai ei.
”Cambridgen yliopiston tutkimuksessa 2012 kuitenkin esitetään nykyihmisen ja neandertalilaisten geenien yhtäläisyyden selittyvän todennäköisemmin lajien yhteisillä esi-isillä kuin risteytymisellä.”
Cro-Magon, josta U-teksti yleisemmin käyttää nimitystä sininen mies, löytyy pidempiä selityksiä. Kyseessä oli huomattavasti kehittyneempi rotu, eli meidän esi-isät. Neandertalrodut ja Cro-Magon taisteli usein keskenään Euraasiassa, ja sekoittuivat myös geneettisesti, U-tekstin mukaan:
(869.4) 78:1.8 6. Sininen rotu. Siniset ihmiset olivat hajallaan pitkin Eurooppaa, mutta heidän parempitasoiset kulttuurin keskuksensa sijaitsivat Välimerenaltaan tuohon aikaan viljavissa laaksoissa ja Luoteis- Euroopassa. Neandertalilaisten rotuainesten sulautuminen siniseen rotuun oli taannuttanut sinisen ihmisen kulttuuria tavattomasti, mutta muussa mielessä hän oli kaikkiin Euraasian evolutionaarisiin kansanheimoihin verrattuna tarmokkain, seikkailuvalmein ja tutkimishaluisin.
U-teksti yhtyy seuraavaan tutkimustulokseen:
”Neandertalilaiset käyttivät samaa esinettä usein moniin eri tehtäviin, eikä esineitä tehty yhteen tiettyyn tarkoitukseen. Heidän esineistönsä ei myöskään juurikaan muuttunut ajan tai paikan myötä, mikä kertoo teknisestä pysähtyneisyydestä ja sopeutumattomuudesta muutoksiin.”
Uudet tutkimukset kertovat, että neandertalilaiset mahdollisesti käyttivät voimakkaita hampaitaan työkaluna monissa asioissa:
"The incisors show a great wear, as if they had been used as a 'third hand,' typical of Neanderthals."
Urantia-teksti:
(721.1) 64:4.3 Poro oli näille Neandertalin kansoille erittäin monikäyttöinen: sitä käytettiin ravinnoksi, siitä tehtiin vaatteita ja työkaluja, ja poron sarvia ja luita käytettiin moniin tarkoituksiin. Kulttuuria neandertalilaisilla ei sanottavasti ollut, mutta piikiventyöstön alalla he saivat aikaan merkittäviä parannuksia, kunnes saavutettiin miltei Andonin aikainen taso. Puuvarteen kiinnitetyt suuret piikivet tulivat taas käyttöön, ja ne soveltuivat kirveiksi ja hakuiksi.
Mitään aihetta ihannoida Neandertalilaisia ei näyttäisi olevan, mutta Cro-Magnon ihmiset osoittivat sekä taiteellisuutta että musikaalisutta.
Olen lukenut koko joukon tutkimuksia, mutta Wikipedia, joka sisältää noin 200 viitettä, on varsin kattava lähde:
https://en.wikipedia.org/wiki/Neanderthal
Eräs Intialainen lähde, johon viittasin jo vuonna 2000, on merkillisen hyvin perillä Neandertalien historiasta, kun vertaa Urantia-tekstiin:
”On the caucasian neanderthal” , D. Balasubramanian, L.V. Prasad Eye Institute, Hyderabad-500034, AP.
http://www.thehindu.com/2000/04/13/stories/08130003.htm
ehkä jotkut intialaiset tutkijat ovat syventyneet neandertalilaiseten tutkimiseen, koska U-teksti kertoo:
(720.5) 64:3.4 Badonanin kansojen asuinpaikkojen itäpuolelta, Pohjois-Intian Siwalik-kukkuloilta, on löydettävissä fossiileja, jotka ovat lähempänä ihmisen ja erilaisten ihmistä edeltäneiden eläinryhmien siirtymätyyppejä kuin mitkään muut maasta löydettävät kivettymät.
Wikipedia:
https://en.wikipedia.org/wiki/Sivalik_Hills
“Pre-history: Sivapithecus (a kind of ape, formerly known as Ramapithecus) is among many fossil finds in the Siwalik region. The Siwalik Hills are also among the richest fossil sites for large animals anywhere in Asia.”