Hold your horses, vaikka olenkin kokoomuslainen toimija, tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole nostaa Kokoomusta jalustalle, tai kehuskella omaa toimintaamme. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus puhua huonoista päätöksistä ja ihmetellä sitä, miten vaikea on niitä korjata.
Hallitus on sopinut hallitusneuvotteluissaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen, eli niin sanottujen päivähoitomaksujen korotuksesta. Enimmäismaksu nousisi tämän hetkisestä 290 eurosta 354 euroon. Vähimmäistulorajat nousisivat myös, jolloin pienituloisimpien elämää pyrittäisiin helpottamaan. Ajatuksena jalo, mutta toteutus ei toimi. Korotus tarkoittaisi monelle keskituloiselle perheelle tuntuvaa korotusta kuukausittaisiin maksuihin, ja kannustinloukkoja saataisiin vähennettyä vain aivan pienituloisimmilta. Kaiken lisäksi monet suuret kaupungit ovat ilmoittaneet, etteivät ota maksukorotuksia käyttöön. Toisin sanoen, haluttuja säästöjä (56 miljoonaa) ei saavutettaisi, ja ne perheet joiden kukkarolla käytäisiin, olisivat niitä joiden elämässä myös korotus selkeästi tuntuisi. (Veronmaksajien Keskusliiton mukaan suomalaisen keskituloisen palkka on 3300e/kk, jolloin esimerkiksi kahden keskituloisen kahden lapsen vanhemman päivähoitokulut nousisivat 122e / kk. Se on jo aika iso kertamuutos).
Tulevassa budjettiriihessä päätös nostetaan vielä kerran pöydälle, ja käsitellään sen mahdollinen peruminen. Sekä Keskusta että Perussuomalaiset ovat suhtautuneet penseästi päätöksen muuttamiseen: kuulemma sitten pitäisi avata kaikki muutkin päätökset (antaa mennä, jos ne eivät tuo säästöjä ja eivätkä ole kannattavia!) ja ”ei saa ottaa rusinoita pullasta” (niin, nyt otetaan ne rusinat sen tavallisen veronmaksajan pullasta). Helsingin Sanomat analysoi tänään, että päivähoitomaksukeskustelu on osoitus hallituksessa tapahtuvasta kissahiiri –leikistä, jossa mitataan kuka vie pisteitä kenenkin poliittiselta kentältä. Se voi olla näin, mutta kuulkaa, eikös se ole nyt aika lapsellista? Jos Keskusta pelkää, että Kokoomus tulee liikaa keskelle, heidän tonteilleen, ei kepun tarvitsisi itse loikata oikealle, vaan todeta, että hyvä on, tässä asiassa olemme kummatkin nyt pikkaisen vasemmalla, ja samalla hiekkalaatikolla, mutta se on okei, koska kyse on kansakunnan edusta. Muistaakseni siitä politiikassa on kyse, kansakunnan edusta. Kansakunnan etu on joskus tehdä säästöjä, joskus panostaa, tai joskus, kuten nyt, perua ne säästöt, mitä ei kuitenkaan edes saavutettaisi.
Olen koulutukseltani lastentarhanopettaja, ja uskon vilpittömästi suomalaiseen varhaiskasvatukseen. Se on laadukasta, ja sillä on positiivinen merkitys lapsen kehitykseen. Kaikilla perheillä tulisi olla mahdollisuus tarjota lapselleen päiväkodin kautta saatavaa varhaiskasvatusta, eikä sen tulisi olla niin kallista, että työssä käynti ei kannata. Tämä ei tietenkään päde kaikkiin, mutta uskon että mahdollisuus työssä käyntiin on aikuisen etu (niin taloudellisesti kuin henkisestikin) ja mahdollisuus varhaiskasvatukseen on lapsen etu. Siksi on mahdotonta ymmärtää, miksi korotusten peruminen on niin vaikeaa? Naiivisti ensin ajattelin, että tässä on asia mistä ollaan samaa mieltä niin oikealla kuin vasemmalla. Ja varmasti oltaisiin myös hallituksen kesken. Mutta ei, Keskusta piiloutuu sen pelon taakse, että sitten muutetaan kaikki hallitusohjelman kirjaukset, ja Perussuomalaiset muun muassa toteavat (A-studio, 17.8.), että korotuksia ei peruta mutta suurempituloisilta pitäisi laskuttaa enemmän. Että ei haittaa että keskituloisilta leikataan, kunhan ”pahamaineiselta eliitiltä” vielä vähän enemmän? Aivan juu, se ajatus parantaakin sen keskituloisen perheenäidin elintasoa.
Keskusta ja Perussuomalaiset, te sanotte olevanne pienen ja tavallisen ihmisen puolella, joten unohdetaan nyt isojen poikien ja tyttöjen egoleikit, tullaan pois sieltä turhan oikealta, täällä keskellä on hyvä hiekkalaatikko mihin kaikki hallituspuolueet mahtuvat. Perutaan päivähoitomaksujen korotukset.