Aloitin itse lukion 1996 ja Internet alkoi olla kova sana. Jokaiselle innokkaalle käyttäjälle kuitenkin selvisi, että kyseessä ei vielä ollut mikään universaali tiedonvälityksen vallankumous vaan lähinnä tekstipohjaisen viestinnän ja hyvin pakattujen kuvien suuri sysäys eteenpäin. Nyt 20 vuotta myöhemmin on kuitenkin toisin. Voin kuvata hyvälaatuisen videon ja jakaa sen maailmalle tuossa tuokiossa. Tubecon myös todistaa ettei viestinnän saavutettavuuteen ja tehokkuuteen tarvita mediatalon resursseja.
Koulu ei lähtenyt Internetin ensimmäiseen vallankumoukseen mukaan kovin suurella innostuksella. Se on ymmärrettävää, sillä kustantajilta sai kirjamuodossa hyvin jäsenneltyä tietoa siisteissä paketeissa ja tietokoneet eivät olleet kätevän kokoisia. Siirtyminen ei tuntunut mielekkäältä, koska mitään vallankumousta oppilaiden tavassa kerätä tietoa ei tapahtunut. He edelleenkin viestivät lukemalla ja kirjoittamalla myös koulun ulkopuolella.
Nyt se universaalimpi vallankumous on kuitenkin arkipäivää. Suullinen ja visuaalinen viestintä on korvaamassa kirjallista viestintää nuorten arkipäiväisessä viestinnässä. Ja kysymys kuulukin, että miten tähän osataan vastata? Monimediainen viestintä on osa uutta OPSia ja käytännön menetelmät etsivät osaansa.
Oma yritykseni mediakasvattajana on OPH:n rahoittama 5 lukion(Raudaskylä, Ylivieska, Sievi, Haapajärvi ja Reisjärvi) projekti nimeltä Lukion Uutishuone. Tarkoitus on tehostaa videoviestinnän opetusta ja tarjota neuvoja siihen olennaisesti liittyvistä asioista, kuten yksityisyyden suoja ja tekijänoikeudet, sisällöntuotanto ja avoimet sisällöt sekä antaa teknisiä vinkkejä helpottamaan käytännön työtä.
Lukioissa tuotettavien videoiden sisältö taas on tarkoitus kerätä journalismin keinoin ja haluammekin tehdä haastattelusta ilmiöpohjaisen oppimisen työkalun. Tässä videossa Nuorten Ääni - toimituksen ohjaaja Anna Takala tiivistää hyvin miksi haastattelu on erinomainen oppimisen työkalu.
Tervetuloa tutustumaan sivustoon. Muutama video vielä puuttuu mutta keskeinen sisältö on jo valmis.
PS. Jos tiedätte mielenkiintoisia lukion käyneitä ihmisiä eri vuosikymmeniltä niin ilmiantakaa heidät lähilukiollenne ja kertokaa Lukion Uutishuoneen Satavuotias isänmaa & lukiolaiset -projektista.