Uusi Silkkitie - Kiina - Venäjä - ja Suomi
*
Elisessä blogissaan (22.8.2016) Pahat teot Jukka Kemppinen ruotii Frankopanin ”Silkkitiet” –historiateoksen antia, muun muassa tähän tapaan: http://kemppinen.blogspot.fi/2016/08/pahat-teot.html
”Frankopan perustelee kirjan lopussa, että jihadistinen islam on alusta loppuun brittien ja amerikkalaisten öljyrosvouksen aiheuttama ja Saddam Hussein oli USA:n aseistama lemmikkipoika, kunnes alettiin epäillä, että hän pelasikin yhteen Neuvostoliiton kanssa.
Se on jo yleistä tietoa, että Saddamin syrjäyttäminen oli Lännen operaatio ja että puheet Irakin joukkotuhoaseista osoittautuivat perättömiksi. Frankopan väittää, että ne myös tiedettiin perättömiksi jo kun niitä alettiin esittää.
Ja Irakin ajatollahit nousivat, kun Shaahi ja hänen lähipiirinsä panivat omaan taskuunsa rahat ja loivat tavattoman kalliin armeijan samaan aikaan kun ainakin puolet väestöstä eli kovassa köyhyydessä lukutaidottomina.
EU:ta nyt koetteleva pakolaiskriisi on puolestaan suoraa jatkoa öljysodille. Vaikka kirjoittajalla näyttää olevan tarve panetella kotimaataan Englantia, herättää kieltämättä ajatuksia, että maa on eroamassa EU:sta, jolla ei taida varsinaisesti olla keinoja ainakaan siivota angloamerikkalaisten jälkiä lähi-idässä.
Kirjoittaja ehtii vielä huomauttaa, että arabikevään länsimainen demokraattinen liberalismi meni jo ja että Turkki vikuroi hyvin vakavasti. Keski-Aasiassa eli perinteisen Silkkitien varressa ovat muun muassa kiinalaisten huolella huomioon ottamat maailman suurimmat tunnetut öljy- ja kaasuesiintymät ja lisäksi enemmän strategisesti tärkeitä kaivannaisia kuin missään muualla. Yllättäen Silkkitien pohjoisen haaran eli Ukrainan sodan taustalla ei olekaan yksinomaan Donbassin hiili, vaan maapallon viljavin peltomaa eli käytännössä vehnä.” (korostukset vh)
*
Peter Frankopan: The Silk Roads. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Silk_Roads
Arvio, The Guardianissa 22.8.2016;https://www.theguardian.com/books/2015/sep/29/silk-roads-peter-frankopan-review
*
Silkkitien varren öljy- ja kaasuesiintymät
Tosikko kun olen, piti ihan katsastaa, miten paljon Keski-Aasian perinteisen Silkkitien varren stan-maiden petrokemialliset luonnonvarat oikeastaan ovat. Siis nykyisen tietämyksen valossa.
Syntyi tällainen yhteenveto:
ENERGIA-RESERVIT:
Maaöljy; Maakaasu; (määrä nykytiedon mukaan + sijoitus maailmassa):
Kazakstan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kazakstan
Öljy 30 miljardia tynnyriä (arvio 1.1.2015); 12. eniten maailmassa
Kaasu 2407 miljardia kuutiometriä (arvio 1.1.2014); 15. eniten maailmassa
Kirgistan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirgisia
Öljy 40 miljoonaa tynnyriä (arvio 1.1.2015); 81. eniten maailmassa
Kaasu 5,7 miljardia kuutiometriä (arvio 1.1.2014); 93. eniten maailmassa.
Tazikistan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tad%C5%BEikistan
Öljy 12 miljoonaa tynnyriä (arvio 29.2.2016); 91. eniten maailmassa
Kaasu 5,7 miljardia kuutiometriä (arvio 1.1.2014); 94. eniten maailmassa.
Turkmenistan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Turkmenistan
Öljy 600 miljoonaa tynnyriä (arvio 1.1.2015); 48. eniten maailmassa
Kaasu 17 500 miljardia kuutiometriä (arvio 1.1.2014); 4. eniten maailmassa.
Uzbekistan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uzbekistan
Öljy 594 miljoonaa tynnyriä (arvio 1.1.2015); 49. eniten maailmassa
Kaasu 1841 miljardia kuutiometriä (arvio 1.1.2014); 20. eniten maailmassa.
*
Eli mainittujen viiden stan-valtion luonnonvarat:
Öljy 31246 miljoonaa tynnyriä (noin <2 % Maailman arvioiduista öljyvaroista, joiden on arvioitu olevan noin 1859-2000 mrd bbs)
sekä
Kaasu 21759 miljardia kuutiometriä (noin 7,7 % Maailman arvioiduista maakaasuvaroista, joiden määräksi on arvioitu n. 280 000 mrd m3)
Maailman varantoarviot täältä; https://fi.wikipedia.org/wiki/Energiavarat_maailmassa
*
Keski-Aasian Stan-valtioiden tarjoama liiketoimintaympäristö
Tässä tiivis yhteenveto mainittujen viiden Keski-Aasian ”Silkkitie”-valtion talouden perusteista ja niiden tarjoamasta liiketoimintaympräistöstä:
Kazakstan
Kazakstanilla, joka on Venäjän jälkeen maantieteellisesti suurin entisistä neuvostotasavalloista, on huomattavat fossiilisten polttoaineiden reservit sekä mineraali- ja metallivarannot, kuten uraani, kupari ja sinkki..
Kazakstanin valtavat hiilivety- ja mineraalivarannot muodostavat sen talouden selkärangan. Kazakstan on sisämaavaltio ja riippuvainen Venäjästä Eurooppaan suuntautuvan öljyn viennin suhteen. Vuonna 2010 Kazakstanissa liittyi Venäjän ja Valko-Venäjän perustamaan tulliliittoon pyrkien siten tehostamaan ulkomaisia investointeja ja parantaakseen kaupankäynnin edellytyksiään. Tulliliitto kehittyi yhteiseksi talousalueeksi vuonna 2012 ja Euraasian unioni (EEU):ksi 1. päivänä tammikuuta 2015. Taloustaantuma Venäjällä ja ruplan kurssin heikkeneminen sekä raaka-aineiden ja energian maailmanmarkkinahintojen romahdus ovat kurittaneet myös Kazakstanin taloutta. Sen valuutta, tenge, devalvoitui 19 % helmikuussa 2014, ja elokuussa 2015 maan hallitus ilmoitti päätti laskea valuuttansa kellumaan, joka edelleen jatkoi tengen devaltoitumista. Vuonna 2015 Kazakstanin presidentti allekirjoitti uuden Entrepreneurial Code -lain sekä uudistetun työlainsäädännön, joilla molemmilla pyritään parantamaan liiketoimintaympäristöä. Huolimatta joistakin myönteisistä institutionaalisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia, sijoittajat olivat huolissaan korruptiosta, byrokratiasta, ja mielivaltaisesta lainvalvonnasta, erityisesti alue- ja kuntatasolla.
*
Kirgistan
Kirgistan tai Kirgisia, köyhä, vuoristoinen maa, jonka talouden pääasialliset tuotot tulevat mineraalien louhinnat, maataloudesta sekä ulkomailla työskentelevien kirgisien kotimaahan lähettämistä rahalähetyksistä. Puuvilla, villa ja liha ovat tärkeimmät maataloustuotteet, mutta vain puuvillaa viedään ulkomaille. Muita vientituotteita ovat kulta, elohopea, uraani, maakaasu, ja - joinakin vuosina - sähköä. Maa on pyrkinyt houkuttelemaan ulkomaisia investointeja laajentamalla viennin perustaa, mukaan lukien vesivoimaloiden rakentaminen, mutta vaikea investointiympäristö yhdessä pitkällisen investointisopimuskiistan kanssa karkottavat potentiaalisia investoijia. Kiista koskee maan suurimpaan kultakaivokseen sijoittaneen Kanadalaisen sijoittajayhtiön kanssa herennyttä kiistaa. Kirgisian siirtotyöläisten Venäjältä ja Kazakstanista vastaavat noin neljännestä Kirgisian bruttokansantuotteesta. Kirgisia oli ensimmäinen Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) maa, joka hyväksyttiin Maailman talousjärjestön – VTO:n jäseneksi. Hallitus on yksityistänyt paljon omistusosuuksista julkisissa yrityksissä. Kirgisian johtajat toivovat elokuussa 2015 maan pääsevän liittymään Euraasian unioniin, tarkoituksella vahvistaa kaupankäyntiä ja investointeja, mutta taloustaantumasta Venäjällä ja Kiinassa, alhaiset raaka-aineiden hinnat sekä valuuttakurssivaihtelut haittaavat edelleen talouskasvua. Talouskasvu edellyttää korruption roimaa kitkemistä, hallinnon avoimuuden parannuksia, sekä rakenneuudistuksia kotimaisen teollisuuden ja ulkomaisten avun ja investointien parissa.
*
Tazikistan
Tadžikistan tuo noin 60% sen ruokatarpeista ulkoa. Mineraalivaroihin kuuluvat hopea, kulta, uraani, antimonia, ja volframi. Teollisuus koostuu pääasiassa pienistä vanhentuneista tehtaista elintarviketeollisuuden ja kevyen teollisuuden lohkoilla. Maalla on merkittävät vesivoimavarat, ja suuri alumiinivaranto, ala tosin kärsii merkittävästä alikapasiteetista nykyisin. Työmahdollisuuksien puute on ajanut yli miljoona Tadzikistanin kansalaista työskentelemään ulkomailla - noin 90% heistä Venäjällä - perheiden tukemiseksi kotiin suunnatut rahalähetykset vastaavat lähes 50% BKT: stä. Jotkut asiantuntijat arvioivat arvo huumeiden kauttakulkumaana Tadžikistanissa vastaa 30-50% BKT: stä. Tadžikistan on pyrkinyt kehittämään merkittävää vesivoiman potentiaalia yhteistyössä Venäjän ja Iranin sijoittajien kanssa: pitkään vaiheessa ollut Roghun patotyö pyritään saattamaan valmiiksi; sikäli kuin se rakentuu suunnitelmien mukaisesti, olisi se korkein pato maailmassa. Kuitenkin hanke kestää vähintään 8-11 vuotta rakentaa ja loppua ei ole näkyvissä; toteutusta hidastaa pääomien puute ja naapurivaltio Uzbekistanin vastustus. Tazikistanin talous potee samoja yleisiä rakenneongelmia kuin edellämainitut naapuritkin. Joidenkin arvioiden mukaan dollari -arvoiset rahalähetykset Venäjältä Tadžikistaniin laskivat yli 65%:lla vuonna 2015. Hallitus nappaa puutteeseen lisää julkista velkaa, joka vastaa 35% bruttokansantuotteesta.
*
Turkmenistanin
Hiilivetyjen vienti (pääasiassa maakaasu) muodostavat 31% Turkmenistanin bruttokansantuotteesta, 60% kaasun viennistä menee Kiinaan ja loput Venäjälle ja Iraniin. Ashgabat on tutkinut aloitetta tuoda kaasua uusille markkinoille Kaspianmeren putkea pitkin, joka kuljettaa kaasua Eurooppaan, ja mahdollisuuksia hyödyntää Turkmenistanin- Afganistanin ja Pakistanin ja Intian kaasuputkia. Molemmilta hankkeilta vaaditaan merkittävää rahoitusta ja turvallisuusjärjestelmiä, mutta ne saataneen todennäköisesti pian päätökseen. Alhainen energian hinta kesästä 2014 lähtien hidastaa Turkmenistanin talouskasvua ja vähentää valtion tuloja. Hallitus on leikannut tukia useilla alueilla, ja palkkakiistat ovat lisääntyneet. Tammikuussa 2014 Turkmenistan Keskuspankki devalvoi Manatin 19%, ja laskupaineet valuuttaa kohtaan jatkuvat. Turkmenistan raportoi, että sen BKT kasvoi edelleen lähes 10% vuodessa ja vaalii huomattavia valuuttavarantoja, mutta tuntien maan datan läpinäkymätön luonne, asiaintila saa kansainväliset tarkkailijat epäilemään hallituksen tietoja.
*
Uzbekistan
Vuonna 2015 Venäjän Gazprom ilmoitti alentavansa maakaasun tuontia Uzbekistanista, mutta Tashkent edelleen vie maakaasua Kiinaan ja Kiina on merkittävästi lisännyt investointejaan maahan.
Hallitus ponnistelee lisätäkseen muutenkin ulkomaisia investointeja maassa. Aiemmin Uzbekistani viranomaiset ovat syyttäneet USA:laisia ja muita ulkomaisia yrityksiä, jotka toimivat Uzbekistanissa, niiden rikkovan Uzbekistani lakeja, ja niinpä niiden omaisuutta on jäädytetty ja niiden varoja takavarikoitu. Samaan aikaan Uzbekistani hallitus on aktiivisesti yrittänyt saada haaviinsa useita suuria Yhdysvaltalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, jotka tarjoavat rahoitusta ja joille tarjotaan erinäisiä veroetuja.
(Maa-arviot tiivistäen The WorldFactBook, CIA)
*
Kuten havaitaan kyseiset maat ponnistelevat melko tuttujen fundamentaalisten pulmien parissa. Mutta selvä on, että tämä(kin) Keski-Aasian alue on primääriä geopoliittista aluetta, johon keskeiset suurvallat, Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat, kohdistaa monensorttista mielenkiintoaan.
Mielenkiinnon takana on Kemppisen mainitsemat petrokemialliset (öljy + kaasu) varannot sekä mineraali- ja muut kaivannais-aarteeet. Lisäksi sijainti kehittyvän Uuden Silkkitien varrella, transitioliikenteen läpikulkupaikka, sekä – tietty taloudellinen kasvupotentiaali, jonka alue kuitenkin tarjoaa. Ja ennenkaikkea: Lähi-Idän kuumenneen keskuskattilan vieressä sijaitseva alue, tietynlainen puskurikenttä sekä Venäjän että Kiinan suuntaan, takaa kestävän kiinnostuksen.
Saatan hieman toistaa itseäni, mutta kuten aiemmin on tullut todetuksi, tästäkin katsauksesta voidaan havaita pari huomionarvoista seikkaa, jotka meillä muutoin tahtovat jäävä katveeseen.
Ensinnäkin Kiinan läsnäolo, sen toiminta ja työntövoima koko Silkkitie-hankeen takana ilmentää Kiinan voimakasta ja päättäväistä ekspansiota sekä lähi- että kaukoalueillaan. Erityisen varmaa Kiinan läsnäolo on geopoliittisesti keskeisillä alueilla, - niin täällä, kuin Lähi-Idässä, jossa se, siis viimemainitulla alueella, on paljon peitetympää ja huomaamattomampaa, mutta ei suinkaan vailla voimaa ja vaikutusta. Tämä tullaan näkemään. Samoin luonnollinen läsnäolo Silkkitien hankkeen liepeillä on Venäjällä, ja – ei yllätyksellisesti – tietenkin myös Yhdysvalloilla. Eli suurvaltapoliittisten jännitteiden kiristymien myös täällä voi olla lähellä.
Toisaalta törmäämme jatkuvasti Euraasian Talousunioniin (EEU) ja muihin Silkkitie-hankkeisiin, etc. aiemmin muissa blogeissani mainitsemiini hankepohjiin, joita monesti vähättelemme, mutta täysin syyttä suotta. Niin kuin vesi kovertaa kiven, niin myös sinnikäs uusien rakenteiden (Ei-Yhdysvallat-keskisen maailman luominen, - ja myös ilman EU:n läsnäoloa!) rustaaminen jatkuu ja kehittyy. Pala palalta.
Surkealta tuntuu, että Eurooppa ja sen ”kukkanen” Euroopan Unioni, loistaa poissaolollaan, kaikessa heikkoudentilassaan korahdellessaan!
*
Lue tähän hurskaaksi lopuksi Joseph Stiglitzin The Guardianissa 22.8.2016 julkaistu artikkeli ”The Euro and its Threat to the Future of Europe”
*
Uudesta Silkkitiestä, sen hankkeista, täällä hyvä suomalainen näkökulma:
Uusi Silkkitie -hankkeesta;
Tässä mielenkiintoinen ja valaiseva raportti UM: sivuilla. Mielestäni kannatta lukea!
Liimaan tähän raportin johdannon, josta ilmenee ohjelman kehys; yksityiskohdat leipätekstissä linkin takana.
*
Edustustojen raportit, 15.5.2015 | Suomen suurlähetystö, Astana
Tarinoita uuden Silkkitien varrelta - kenttämatka Khorgokseen Kazakstanin ja Kiinan rajalle
Kazakstan on lähtenyt innokkaasti mukaan Kiinan aloittamaan ”Uusi Silkkitie” – hankkeeseen, jonka raameissa on tarkoitus rakentaa kuljetusyhteyksiä sekä rauta- että maanteitse Länsi-Kiinan ja Länsi-Euroopan välille. Kazakstan, joka haluaa monipuolistaa talouttaan, näkee Kiinan suunnitelmissa mahdollisuuden kehittää Kazakstanista niin rahtiliikenteen kauttakulkumaan kuin logistiikkakeskuksen.
Kazakstan käyttääkin uuden talousohjelmansa myötä jopa miljardeja dollareita kuljetusinfrastruktuurin rakentamiseen ja kohentamiseen; suunnitelmat pitävät sisällään tuhansia kilometrejä maanteitä ja rautateitä sekä logistiikkakeskusten rakentamista.
Tarkemmin sanottuna Kiinan uusi Silkkitie – hanke kulkee nimellä ”One Belt, One Road”, jossa ”one belt” tarkoittaa Keski-Aasian kautta kulkevaa talousvyöhykettä Eurooppaan. ”One road” taas tarkoittaa merireittiä Kiinasta Eurooppaan ja muualle.
Silkkitien taloudellinen vyöhyke ei pidä sisällään vain kuljetusyhteyksiä, vaan kyse on myös energiayhteistyöstä eli energiainfrastruktuurin rakentamisesta maiden välille.
Kiina rahoittaa hanketta vastikään perustetun Asian Infrastructure Investment Bankin (AIIB) sekä erillisen Silkkitie-rahaston avulla. Näiden kautta Kiina voi tarjota rahoitusta infrastruktuuriprojekteille jopa 140 miljardin dollarin edestä.
Silkkitie – projektin myötä niin Kiina kuin Kazakstan ovat investoimassa voimakkaasti maiden välisen raja- ja erityistalousalueen Khorgoksen kehittämiseen. Viime syksynä Khorgos nimettiin presidentti Nazarbajevin toimesta yhdeksi maan prioriteettiprojekteista, ja sille korvamerkittiin 445 miljoonaa dollaria Kazakstanin talouden kokonaiselvytyspaketista.
Kazakstanilaiset ovat tuoneet omalta osaltaan Silkkitien taloudellista vyöhykettä voimakkaasti esille ja esim. rautatieyhteyden valmistumista Kazakstanista Turkmenistanin kautta Iraniin on juhlittu näyttävästi.
Samaan aikaan Euroopan maat ovat kiinnostuneet uudesta kuljetusreitistä ja näkyvissä on jo kilpailua siitä, mikä tulee olemaan reitin läntinen päätepiste.
Suomen kannalta kysymys on oleellinen, sillä Kazakstanin viimeisimmissä skenaarioissa päätepiste olisi Pietari. Toimiessaan Khorgos ei ole pelkästään suomalaisen logistiikka-alan kannalta kiinnostava, vaan siitä voisivat hyötyä myös esim. Kiinan kanssa kauppaa käyvät yritykset sekä yritykset, jotka valmistuttavat tuotteitaan Kiinassa ja joiden markkinat ovat Euroopassa. Kiinasta Eurooppaan kuljetusaika saattaa supistua jopa 30 vuorokautta verrattuna merirahtiin.
Tätä taustaa vasten Suomen Astanan suurlähetystö teki yhdessä Ruotsin Astanan suurlähetystön kanssa tutustumismatkan Khorgokseen 16–17.4.2015.
Delegaatioon kuuluivat Suomen lähetystön kakkosvirkamies Anniina Koivula-Olstad, Finpron Kazakstanin edustaja Aleksej Leppänen, Ruotsin suurlähettiläs Christian Kamill ja Ruotsin lähetystön kaupallinen neuvonantaja Alexey Zernov.
Raportin laatija: Anniina Koivula-Olstad
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?conte...
15.5.2015 (päivitetty: 14.9.2015)
*