Mikko Helander tuli juuri ulos Häkämiehen ja EK:n jo rummuttamalla sunnuntailisien poistolla. Hän on huolissaan siitä, että kauppa laskee ja uskottelee meille, että ikäänkuin palkansaajien tuloja pienentämällä kauppa lähtisi nousuun. Uskon vilpittömästi, että Helander todellisuudessa tietää vähittäiskaupassa asioivien käyttävän rahaa. Uskon myös siihen, että hänkin ymmärtää sen, että jos viet pienituloiselta rahat, se on kulutuksesta pois. Siis suoraan pois myös Keskon saamasta tulosta.
Kapitalistien tavoitteena on murtaa työväenluokka. Heidän tavoitteenaan on saada hyvin harvalukuiselle joukolle enemmän vaurautta muiden kustannuksella ja selkänahasta repimällä. Helander Keskon uutena pääjohtajana on ottanut valitettavan linjan. Hän haluaa ottaa pois niiltä, jotka koko firman lisäarvon tuottaa.
Keskolaiset duunarit (lue: palkansaajat) ovat tehneet hyvää tulosta omistajilleen ja johtajilleen vuosikaudet. Siitä huolimatta Helander esittää että teemme sen liian kalliisti, muutenhan palkkojen alentamisesitykseen ei olisi syytä. Kesko on korottanut omistajilleen maksaman osingon suuruutta, eli työntekijöiden tekemästä tuloksesta ulosmitattua rahaa, viisinkertaiseksi vuosien 1996 – 2014 välillä. Viimeisten neljän vuoden aikana Keskon johdon omat palkkiot ovat tuplaantuneet. Tahdon korostaa, että vain neljässävuodessa jo muutenkin parhaiten rahaa ansaitsevat ovat tuplanneet ansionsa.
Mutta Helanderin mielestä mikään ei ole liikaa tai edes riittävästi. Olemme työläisinä olleet tehottomia tuottamaan omistajille ja johdolle lisää rahaa, etenkin olemme olleet liian kalliita. Helanderille pienenä muistutuksena, että henkilöstökulut ovat Keskossa kasvaneet 2007 – 2014 ainoastaan 12%. Ja tämä prosenttimäärä sisältää kapitalistien usein syyllistämän ”erittäin korkean palkankorotuksen, joka on Suomen talouden ja kilpailukyvyn vienyt pohjalle”. Tämä myös sisältää johdon liksojen tuplaantumisen.
Yhteiskuntavastuutaan korostavan yhtiön johtajalta toivoisi toisenlaisia ulostuloja. Palkkojen korottaminen olisi yhteiskuntavastuuta ja hyvää sekä etenkin kestävää yhtiön johtamista. Palkkojen osuuden kasvattaminen vuosia jatkuneen pääomatulojen osuuden kasvattamisen sijaan, toisi valtiolle enemmän verotuloja jo itsessään. Tyypillinen palkkatuloista elantonsa tienaava on pienempituloinen kuin pääosin pääomatuloilla itsensä elättävä, joten palkkojen osuuden kasvattaminen valuisi suoraan kulutukseen, siis takaisin myös Keskon kassaan. Puhumattakaan siitä, että ostovoiman kasvulla ja kulutuksen lisääntymisellä on esimerkiksi arvonlisäveron kautta vieläkin merkittävämpi vaikutus valtion talouteen. Ja kun valtio ei olisi kassavajeeseen vedoten pakotettu tekemään leikkauksia julkisella sektorilla, kulutus kasvaisi yhä lisää. Nämä viimeiset toki edellyttäisi, että Keskon mallia seuraisi muut suomalaiset suuryhtiöt ja miksipäs eivät seuraisi jos duunarit päättävät pysäyttää kapitalistien harjoittaman kiristyspolitiikan.
Jos siis Kesko harjoittaisi yhteikuntavastuujulistustensa mukaista yhtiön johtamista, se oikeasti olisi kaikkien etu. Ainoastaan voiton prosentuaalinen osuus liikevaihdosta laskee, vaikka faktinen euromääräinen voitto saattaisi palkkojen korottamisesta huolimattakin nousta. Voiton osuuden lasku liikevaihdosta on sitä pörssikapitalistien numeron pyöritystä, jolla perustellaan valtavat irtisanomiset tai palkkojen leikkaussuunnitelmat. Ainoastaan kirjanpidollinen manööveri, joka tässä nykysysteemissä on saanut aivan liian suuren merkityksen suuryhtiöiden johtamisessa.
Palkansaajat ovat olleet löyhässä hirressä etenkin matalapalkka-aloilla pitkään, mutta kun siihen lisätään kaupanpäälle johtajat jotka väittävät meidän olleen liian kalliita ja viimeisetkin olisi syytä viedä pois, kaivaa kapitalisti todellisuudessa kuoppaa omien jalkojensa alle.
Keskolaisten ammattiosaston varapuheenjohtaja
Joonas Tuomivaara
