Saara Särmä sanoo Hesarissa:
- Feministejä parjataan siitä, että he keskittyvät tasa-arvon sijaan oikeasti vain naisten aseman parantamiseen. Siitä, ettei heitä kiinnosta miesten epätasa-arvoinen asema asevelvollisuudessa tai se, että miehet syrjäytyvät Suomessa naisia useammin. Ikään kuin naisten oikeuksien puolustaminen tarkoittaisi sitä, että muilla asioilla ei ole väliä, Särmä pohtii.
"On ihan hölmöä kiistellä siitä, kenellä asiat ovat surkeimmin ja ketä on sorrettu eniten sen sijaan, että pohditaan, mitä epäkohdille voi tehdä."
Resursseja ei ole mahdollista kohdentaa tärkeimpiin ongelmakohtiin, jos ei ole tietoa mitkä ovat merkittävimpiä tasa-arvo-ongelmia ja kenen asiat ovat surkeimmin.
Ei epäkohtia voi poistaa, ennen kuin tiedetään, mitä epäkohdat ovat.
Tasa-arvoresurssit ovat rajalliset. Niiden kohdentamista varten pitäisi tehdä objektiivinen ja vertaileva tutkimus miesten ja naisten tasa-arvo-ongelmista.
Esimerkiksi tasa-arvovirkamiehet ja tasa-arvoasiantuntijat ovat naisia ja feministejä lähes 100 prosenttisesti. Ensimmäiseksi on havaittava, että kyseessä on miehiä sortava tasa-arvo-ongelma. Vasta sen jälkeen ongelma voidaan ratkaista.