Kuva presidentti Niinistöstä ja hänen vaimostaan Jenny Haukiosta lukion psykologian oppikirjassa on herättänyt kohua. Kuvaa on käytetty kuvittamaan sitä evoluutiopsykologian periaatetta, että naaraat pyrkivät parinvalinnassaan suosimaan sosiaalisessa arvoasteikossa korkealla olevia, ja myös itseään vanhempia miehiä. ”Evoluutiopsykologian mukaan pitkäaikaista kumppania etsivät naiset tuntevat vetovoimaa miehiin, jotka ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvässä asemassa ja naista vanhempia. Nämä ominaisuudet viittaavat miehen kyvykkyyteen huolehtia naisesta ja tämän lapsista”, kuvatekstissä kerrotaan. Evoluutiopsykologit ovat julkaisseet lukuisia tutkimuksia, joissa tämä väite vahvistetaan. Evoluutiopsykologien ajatusten mukaisesti kivikaudella, kun ihmisen geenistö vakiintui, niin sellainen uros, jolla on tuoda lasten huoltajuuteen runsaasti resursseja aiheuttaa sen, että suurempi määrä lapsista saavuttaa lisääntymisiän, johtaa niiden geenien yleistymiseen populaatiossa, jotka ohjaavat naaraita valitsemaan tämäntyyppisiä miehiä kumppanikseen.
Tällainen samanlainen ilmiö on havaittavissa seksuaalivannassa myös muilla eläimillä, joilla sekä naaras että koiras kumpikin osallistuu jälkeläisten kasvatukseen. Esimerkiksi linnuilla on havaittavissa se, että se koiras, jolla on paras reviiri, eli reviiri, jolta parhaiten saa ravintoa kasvaville poikasille, valitaan ensin, ja huonoimmat reviirit vallanneet koiraat valitaan viimeisinä, jos niitä valitaan ollenkaan.
Evoluutiopsykologien mukaan miesten ja naisten parinvalinnan perusteet ovat kiinnittyneet meidän geeneihimme, ja siksi naiset valitsevat mieluummin menestyneen vanhemman miehen, kuin vähemmän menestyneen nuoremman uroksen. Toinen mahdollisuus on kuitenkin se, että geenit eivät vaikuta parinvalintaamme ratkaisevasti, vaan oppiminen, sosiaaliset perinteet ja puhdas järjen käyttö tuottavat samat tulokset ihmisten parinvalinnassa, kuin joka eläimillä tapahtuu geeneihin kytkeytyen.
Itse näkisinkin, että juuri opitut ja sosiaaliset tekijät tuottavat sen, että naiset suosivat menestyneitä miehiä, ja valitsevat usein itseään vanhemman miehen puolisokseen. Kulttuurimme opettavat naiset valitsemaan mieskumppaninsa huolellisemmin, ja kun mies valitaan huolellisemmin, niin silloin valinta perustuu enemmän järkeen ja huolelliseen arvioon puolisokandidaatista, kuin pelkkään ulkonäköön ja seksuaaliseen vetovoimaan. Apuna tässä on se, että naisten sukupuoliviettiä tukahdutetaan kulttuurissamme huomattavasti enemmän kuin miesten. Miehet kasvatetaan ilmaisemaan avoimesti seksuaalisuuttaan, yrittämään saada seksiä aina kuin mahdollista, ja miehet kasvatetaan kokemaan seksi hyvänä ja positiivisena asiana. Naisten seksuaalisuus taas on huomattavasti enemmän kulttuurisesti tukahdutettu, naiset kasvatetaan passiivisuuteen seksin suhteen, ja naisille opetetaan, että seksi sisältää vaaroja ja sitä voi harjoittaa vain huolellisesti valittujen miesten kanssa, mieluummin parisuhteessa, jossa molemmat puolisot kykenevät turvalliseen kiintymyssuhteeseen. Niinpä parinmuodostus tapahtuukin usein siten, että miehet etsivät baareista ja muualta mahdollisimman seksikästä sänkyseuraa, ja sitten naiset valitsevat ja päästävät sänkyynsä vain sellaisen miehen, jolla on järkevästi katsoen riittävästi hyviä ominaisuuksia, niin että hänet voisi kelpuuttaa puolisokseen. Yhteisen yön jälkeen sitten suhteella on mahdollisuus jatkua eteenpäin.
Jos naiset eivät tukahduttaisi omaa seksuaalisuuttaan niin voimakkaasti, niin he valitsisivat miehen vähemmän harkinnalla ja enemmän tunteella. Enemmän alapäällään, kuin yläpäällään. Kun naisten seksuaalisuutta on tukahdutettu, niin siitä sitten seuraa se, että naiset valitsevat puolisonsa enemmän muihin seikkoihin perustuen, kuin seksiin ja seksikkyyteen. Tästä sitten seuraa se, että naisten valinnoissa voivat tulla esille enemmän miehen sosiaaliseen asemaan, taloudelliseen asemaan, ym. liittyvät seikat. Naiset jatkavat tätä sukupuolittunutta perinnettä, koska kokevat sen edulliseksi itselleen. Naiset kokevat, että on hyvä käyttää vähän järkeäkin puolisonsa valinnassa, eikä valita sitä, joka ensimmäisenä tulee tarjoamaan seksiä.
Naisten tarkemmasta valintaseulasta on myös yhteiskunnan kannalta haitallisia seurauksia. Suomessa on kaksi suurempaa sinkkujen ryhmää: pienituloiset miehet ja hyvin koulutetut naiset. Kun naiset kelpuuttavat miehikseen lähinnä yhtä koulutettuja ja yhtä hyvätuloisia miehiä, kuin he itse ovat, mutta miehet valitsevat naisensa seksikkyyden ja kauneuden perusteella, niin kaikille hyvin koulutetuille naisille ei riitä yhtä hyvin koulutettua miestä. Tämä johtuu siitä, että hyvin koulutetut miehet pariutuvat myös matalasti koulutettujen ja keskitasoisesti koulutettujen naisten kanssa, koska miehet eivät parinvalinnassaan arvosta koulutusta tai naisen tuloja, vaan lähinnä ulkonäköä ja seksikkyyttä. Pienituloiset, vähän koulutetut miehet taas jäävät ilman naisystävää, koska vähän koulutetut naiset pariutuvat ”ylöspäin”, keskinkertaisesti koulutettujen ja hyvin koulutettujen miesten kanssa. Tästä samasta syystä myös valtaosa syrjäytyneistä on yksinäisiä miehiä. Syrjäytymisvaarassa oleva nainen löytää helposti miehen, joka pelastaa hänet syrjäytymiseltä ja pitämällä huolta hänestä. Syrjäytymisvaarassa olevat miehet eivät taas kelpaa naisille miesystäviksi. Naiset eivät ota syrjäytymisvaarassa olevia miehiä huolehdittavikseen, ja niin nämä miehet jäävät yksin syrjäytymään.
Evoluutiopsykologialla on selityksissään omat ongelmansa. Ihmisellä on vain noin runsaat 20 000 geeniä, ja vaikka puolet näistä geeneistä säätelisi aivojen rakentumista, niin kovin monimutkaisia hermoverkkoja ei tällä geenimäärällä rakennella. Jotta joku käyttäytymispiirre voisi olla kiinnittynyt johonkin geeniin, niin tämän geenin pitää tuottaa proteiini ja tätä kautta säädellä hermosolujen rakentumista aivoissa. Eläinten perinnöllisesti säädellystä käyttäytymisestä tiedetään, että perinnöllisen käyttäytymisen laukaisee aina jokin suhteellisen yksikertainen ja konkreettinen piirre. Eläinten sukupuolivalintaa säätelee suurimmaksi osaksi terveydelliset seikat, eli eläimet pyrkivät parittelemaan mahdollisimman terveiden yksilöiden kanssa. Terveiden sen vuoksi, että suurimman uhan eläimille muodostavat erilaiset sairaudet, jotka tulevat eläimiin erilaisina loisina. Siksi eläinnaaraat valitsevat sellaisia koiraita, jotka ovat mahdollisimman elinvoimaisia, eli terveen näköisiä ja energisiä. Linnunlaulu on esimerkki siitä, miten terve, loisista vapaa koiras jaksaa laulaa aamusta iltaan voimakkaalla äänellä, kun sen loisien vaivaama kilpakumppani jaksaa laulaa heikommalla äänellä ja vähemmän. Siksi lintunaaras valitsee energisemmin laulavan koiraan. Eräällä lintulajilla eläimen terveys näkyy lähinnä siitä, että sen rintahöyhenet ovat kirkkaamman keltaiset, kuin loisien vaivaamalla kilpakosijalla. Tämä pieni ero höyhenien värissä saa naaraat sitten suosimaan terveempää yksilöä. Parinvalinnan laukaisevat perinnöllisesti määräytyvät tekijät ovat tällaisia konkreettisia piirteitä, jotka laukaisevat geeneihin koodatun käyttäytymisen.
Jos evoluutiopsykologisesti ajateltaisiin menestyvien miesten vetoavan geneettisesti määräytyen naisten parinvalintaan, niin täytyisi pystyä määrittelemään ne konkreettiset piirteet yksilössä, jotka laukaisevat naaraiden parinvalinnan. Esimerkiksi se, että nainen tietää miehellä olevan paljon rahaa, ei voi olla tällainen geneettisesti vaikuttava tekijä, sillä kivikaudella, jolloin ihmisen perimä määräytyi, ei ollut rahaa käytössä. Kivikaudella ei ollut myöskään Armanin pukuja tai Lamborghineja. Liioin se tieto, että henkilö on presidentti tai pääministeri, ei voi vaikuttaa biologisesti, sillä tämä tieto välittyy kielen kautta, emmekä voi olettaa opitun kielen kautta välittyvän tiedon olevan mihinkään geneettisesti määräytyvään hermoverkkoon yhteydessä. Jos ajattelemme, että ihmisnaaraat biologisesti suosivat sosiaalisesti menestyviä miehiä, niin mikä olisi se biologinen laukaiseva piirre uroksessa, joka saisi naisen päässä yksinkertaisen hermoverkon laukeamaan suosiolliseksi urokselle. Tällainen laukaiseva tekijä voisi olla lähinnä uroksen ryhti ja asento. Sosiaalisesti korkealla oleva voi seisoa muita ryhdikkäämpänä, määrätietoinen ilme kasvoillaan, ja istua jalat korskeasti jalat levällään. Sosiaalisesti alempiarvoiset sitten kulkisivat vähän kyyryssä ja päät alistuneesti painuksissa. Mutta jos tutkaillaan iskupaikkana tunnettua baaria perjantai-iltana, niin kaikki miehethän siellä istuvat jalat korskeasti levällään ja hyväryhtisenä pää pystyssä, aivan kuin jokainen olisi paikan kuningas.
Varsinaiset evoluutiopsykologian tutkijat kyllä tuntevat evoluutiopsykologisen selittämisen rajat, mutta toimittajat, ja ehkä tämän lukion psykologian oppikirjan tekijäkin kuuluu siihen joukkoon, joka lukee jotain evoluutiopsykologian periaatteita, ja alkaa sitten kehittämään näppäriä kertomuksia selittämään yhteiskuntamme ilmiöistä.