Uusnatsijärjestö Suomen Vastarintaliike on tappanut kantaväestöön kuuluvan miehen. Suomalainen oikeistoradikalismi on saanut kuolonuhrin, jota rehellisyyden nimissä moni on jo ehtinyt odottamaan. Nyt on aika vastata jo pitkään kysytttyyn kysymykseen, täytyykö jonkun kuolla ennen kuin asialle tehdään jotakin. Se ei ole enää hypoteettinen kysymys.
Suomen poliisin toiminta radikaalin äärioikeiston suhteen ei täytä sivistysvaltion puolueettomalle turvallisuusinstituutiolle asetettuja kriteerejä. Suomen poliisi on järjestelmällisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan ja vähätellyt avoimesti äärioikeiston poliittisen väkivallan uhkaa. Samalla se on itse kohdistanut ylimitoitettua voimankäyttöä äärioikeistoa vastustavia tai sellaiseksi miellettyjä tahoja vastaan. Jotain on pielessä, jos Poliisi ei näe syytä valvoa avoimesti uusnatsistisen järjestön tapahtumaa, mutta saa jalkeille kokonaisen mellakkapoliisien joukon kyynelkaasuineen ja koirineen liian pitkään jatkunutta puistojuhlaa varten.
On aika lopettaa hyssyttely ja sanoa ääneen ne johtopäätökset, jotka jokainen järkevä ihminen on voinut viime aikoina tehdä: Suomen Poliisi sympatioi äärioikeistoa. Suomen Poliisi jakaa äärioikeiston inhon "anarkisteja", "äärivasemmistolaisia" ja muita antirasistisisia tahoja vastaan ja kokee siksi äärioikeiston liittolaisekseen. Sen vuoksi se ei halua puuttua äärioikeiston toimintaan, pyrkii järjestelmällisesti vähättelemään sen aiheuttamaa turvallisuusuhkaa ja yrittää suunnata julkisen huomion narratiiviin "kahdesta ääripäästä". Nyt vain sattui niin ikävästi, että se toinen ääripää makaa tällä hetkellä ruumishuoneella.
Suomen Poliisi ei ole poliittisesti riippumaton. Jo pitkään on tiedetty, että poliisien ammattikunnassa toimii koko väestöön nähden suhteettoman paljon oikeistolaisten puolueiden kannattajia. Poliisien arvomaailmassa korostuvat konservatiiviset, autoritääriset ja angtivasemmistolaiset mielipiteet. Eikä kyse ole pelkästään yksittäisistä poliiseista, vaan järjestelmällisestä ongelmasta. Niin poliisijohto, sisäministeriö kuin poliisikoulutuskin ovat osasyyllisiä siihen.
Suomen Vastarintaliike, Soldiers of Odin ja kumppanit ovat poliisin erityissuojeluksessa. Ei ole mitään mahdollisuutta, että vastaava vasemmistolaiseksi, anarkistiseksi, ympäristömieliseksi tms. profiloituva ryhmä saisi toimia yhtä vapaasti.
Joskus demokratia vaatii toimiakseen rajuja toimenpiteitä. Silloin kun viranomaisen riippumattomuus vaarantuu, on perusteltua vaatia valtiojohdolta puuttumista sen toimintaan. Suomen Poliisi on välittömästi puhdistettava äärioikeiston symppareista ja sisäministeriön on ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että Poliisin poliittinen riippumattomuus kyetään tulevaisuudessa turvaamaan. Nykyinen tilanne asettaa kansalaisten turvallisuuden eriarvoiseen asemaan näiden poliittisten profiilien perusteella.