UBER
1. yhtiöllä useita eri palvelumuototoja, joista vain ns. "kyydin jakamiseen" perustuva Uber POP on saanut markkinaosuutta. POP toimii tällä hetkellä Helsingissä, vaikka se on selkeästi laiton. Monessa maassa toiminta on pysäytetty tai yritetty pysäyttää.
Uber ei kunnioita sellaisia lakeja tai määräyksiä, jotka eivät yhtiön mielestä ole heidän kannaltaan hyviä. Viranomaisilta vaaditaankin aktiivisia toimia, pelkkä laittomaksi toteaminen ei Uberia kiinnosta. Suomessa aktiivisuus on ollut laimeaa.
Uber ilmoitti vuonna 2014 testaavansa POP -palvelua puoli vuotta Helsingissä. Palvelun testaus jatkuu edelleen yhä laajentuen. Yhtiön strategian seuraava vaihe oli alun perinkin ilmoittaa "testivaiheen" jälkeen, että koska palvelulla on jo paljon käyttäjiä, on toiminta sallittava.
2. Uber POP:n suosio perustuu halpoihin hintoihin, jotka saavutetaan lähes täydellisellä veronkierrolla
- asiakkaan maksama kyytimaksu ohjautuu Uberin Hollannin toimistoon. Arvonlisäveroa ei makseta, koska kyseessä on ”ulkomaankauppa”.
- toimisto palauttaa 80% kyytihinnasta kyydin ajaneen suomalaisen kuljettajan ilmoittamalle tilille. Arvonlisäveroa ei makseta.
- Uberin oma osuus edelleenlähetetään Bermudalle veroparatiisiyhtiöön vähennettynä Hollannin toimiston kuluilla.
- Uber ei vaadi, että kyydin ajanut kuljettaja ilmoittaisi toiminnastaan esim. verottajalle tai eläkeyhtiölle.
- Uber ei ilmoita kuljettajiensa nimiä saati heille maksettuja palkkoja viranomaisille, edes pyydettäessä. Uberin Amsterdamin konttori on ratsattu useamman kerran poliisin toimesta, jotta kuljettajista saataisiin tietoja. Myöskään Virossa tai Ruotsissa Uber ei ilmoita tietoja verottajalle, vaikka Suomessa näin on uutisoitu ja Liikenneministeriökin jakaa tällaista tietoa.
- Uber POP –kuljettajan verojen ja eläkkeiden maksu onkin täysin vapaaehtoista. Kuljettaja voi nostaa myös työttömyyskorvausta samalla kun ajaa täyspäiväisesti Uber –taksia.
3. Uber –kyydin hinta vaihtelee huomattavasti, ollen halvimmillaan noin 35% edullisempaa kuin luvallinen taksikyyti Suomessa.
Veroluonteisten maksujen osuus luvallisen taksin hinnasta on noin 35%. Tämä käsittää mm. arvonlisäveron, palkkaveron ja eläkemaksun.
4. Uberin edullinen hinnoittelu perustuu osin myös siihen, että kuljettajat eivät osaa huomioida sellaisia autonsa käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia, jotka lankeavat maksettavaksi jälkikäteen. Tämä on yksi taksiyrittäjäkurssin keskeisimpiä opetuksia.
5. Uber ei ole jakamistaloutta sen enempää kuin luvallinenkaan taksiliikenne, jossa autot jaetaan erittäin tehokkaasti asiakkaiden käyttöön (pääomakulu on vain 7% kyytimaksusta). Jakamisen sijasta Uber -kuljettaja myy työpanostaan pimeästi. Voitot menevät ulkomaille, Suomeen ei jää verotuloja.
6. Uber POP ei ole myöskään kimppakyytipalvelu, vaikka niin väitetään. Kuljettajat päivystävät kaduilla taksien tavoin, ja vievät asiakkaat sinne minne he pyytävät. Minkäänlaista kyydin jakamista ei esiinny.
7. Uberilla ei ole toiminnan tehokkuutta lisääviä algoritmeja. Uberilla on kyllä algoritmi joka nostaa kyytien hintaa jopa moninkertaiseksi silloin kun autoista on pulaa. Luvalliset taksitkin voivat helposti ottaa käyttöön vastaavanlaisen korkean ruuhkahinnoittelun, mikäli tämä katsotaan järkeväksi. Ruuhka –ajat ja paikat ovat hyvin tiedossa jo etukäteen. Algoritmi ei lisää toiminnan tehokkuutta muuten kuin ohjaamalla asiakkaat muihin kuljetuspalveluihin vilkkaana aikana.
8. Uber veti POP –palvelunsa pois Ruotsissa, kun kuljettajilta vaadittiin rekisteröitymistä. Ruotsissa on vapaa taksiliikenne, ja luvan saa helposti. Rekisteröitymisestä aiheutuu kuitenkin vero- ja muita velvoitteita, jotka häiritsisivät Uber POP:n toimintaa merkittävästi.
9. Uber pyrkii maailmanlaajuiseen monopoliin pimeiden taksien välittämisessä. Uutta Uberia ei ole tulossa, koska markkinoiden valtaaminen vaatii valtavat rahavarat ja lisäksi merkittävän hinta- tai laatuedun. Mitään näistä ei ole uudella tulokkaalla enää käytettävissä.
10. veroparatiiseihin voitot tulouttava, täysin yhteiskunnan kontrollin ulkopuolella toimiva "alustatalous" tuhoaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Ilmiöön on herätty jo monissa maissa, mutta Suomessa keskustelu on edelleen enimmäkseen kritiikitöntä. Verollisen toiminnan korvaaminen samanlaisella, mutta verottomalla, liiketoiminnalla edustaa joidenkin mielestä ns. luovaa tuhoa.
Erityisen silmiinpistävää on Liikenne- ja viestintäministeriön haluttomuus myöntää Uberin toiminnassa olevan mitään huomauttamisen varaa.