Julkaisin tämän kirjoituksen tällä palstalla lokakuussa 2011. Julkaisen sen nyt uudestaan, koska se on edelleen ajankohtainen.
***
20.10.2011 15:57 Janne Kejo
Disclaimer: Tämän kirjoituksen tarkoitus on hillitä kiihottamista kansanryhmää vastaan. Kun tässä kirjoituksessa siteerataan pätkiä natsipropagandaan kuuluneesta elokuvasta "Ikuinen Juutalainen", tarkoituksena on pelkästään tarjota työkaluja nykyajassa tapahtuvan kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnistamiseen. Tuo tunnistaminen helpottuu huomattavasti, kun "juutalaisen" tilalle vaihdetaan "muslimi" ja ajat ja paikat vaihdetaan vastaavasti. Kansanryhmää vastaan kiihottamisen psykologinen tekniikka ei ole oleellisesti muuttunut, mutta kiihottaminen puetaan nykyään ehkä aavistuksen verran hienovaraisempiin kulisseihin, että se menisi huomaamattomasti läpi.
Vuonna 1940 Natsi-Saksassa julkaistiin Puolan ghetoissa kuvattu propagandaelokuva "Ikuinen Juutalainen", ja jo elokuvan alkutekstit antavat ymmärtää mitä tuleman pitää (elokuvan tekstitys on englanniksi):
"The civilized jews we know in Germany give us but an incomplete picture of their true racial character. This film shows actual shots of the Polish ghettoes. It shows us the jews as they really look before concealing themselves behind the mask of civilized Europeans..."
Tausta-ajatuksena on siis se, että juutalaisuuteen kuuluu pysyvänä ominaisuutena jotain kamalaa, joka on läsnä silloinkin kun se ei ole läsnä. Tällä pyritään mitätöimään ihmisten omat positiiviset ja neutraalit kokemukset juutalaisten kanssa koetusta vuorovaikutuksesta. Nykyajan vastine tälle on esimerkiksi se, että Suomessa asuvia muslimeja karsastetaan sillä perusteella, että Saudi-Arabiassa noudatetaan sharia-lakia. Jopa niitä suomessa asuvia muslimeja, jotka ovat muuttaneet tänne sharialakia pakoon, karsastetaan sharialain vuoksi. Uhria rangaistaan.
"Seldom are jews found doing useful work... It appears that they're not used to working and dont like it either. This isn't helplessness that's to be pitied. These jews don't want to work but to barter! Here, they're in their element! It's not true that Jews are forced into trade because other professions are closed to them. On the contrary, they welcome it eagerly because it suits their natural character and inclination."
Juutalaisten "työtä tekemättömyys" selitetään heidän luonteellaan sen sijaan että kerrottaisiin, että juutalaisilta oli jo kauan aikaa historiassa kielletty maan omistaminen, ja siksi he olivat jo perinteisesti elättäneet itsensä kauppaa käymällä. Elokuvassa väitetään, että kyseessä on juutalaisten oma vapaaehtoinen valinta, koska kaupankäynti sopii heidän luonteeseensa. Nykyajan vastine tälle on se, että maahanmuuttajien korkeasta työttömyysasteesta syytetään maahanmuuttajien laiskuutta tai kulttuuria, eikä sitä, että maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ei tueta juuri lainkaan.
"There's no difference between these Jews in Poland and those in Palestine, though they are geographically separated."
"We probably would never had bothered with them had they stayed in their Oriental home."
"The 19th century, with it's muddled ideas about human equality and freedom, gave the Jews a great lift."
Suomessakin nykyään käytävässä keskustelussa näkyy yrityksiä heikentää ajatusta ihmisten lähtökohtaisesta tasa-arvosta.
"The parasite nation of Judah is responsible for a large part of international crime. In 1932 the Jews, who made up only 1% of the world's population, accounted for 34% of the world's dope peddlers, 47% of robberies, 47% of crooked games of chance, 82% of international crime organizations and 98% of dealers in prostitution."
Nykyäänkin yritetään todistella tilastojen avulla maahanmuuttajien kelvottomuutta suomalaiseen yhteiskuntaan uhraamatta ajatustakaan sille, mistä rikollisuus oikeasti johtuu.
"Here, in the second and third generation, the assimilation has reached its zenith. Outwardly, they try to act just like the host peoples."
Nykyäänkin maahanmuuttajuutta pidetään sukupolvia kestävänä ─ ikäänkuin periytyvänä ─ ominaisuutena. Kerran maahanmuuttaja, aina maahanmuuttaja jopa tuleviin sukupolviin asti ─ Der ewige maahanmuuttaja.
Elokuvassa juutalaisuus ja pankkiirien harjoittama riisto kytketään toisiinsa esittämällä että kyseessä ovat samat henkilöt. Nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa maahanmuuttajia ja pankkiireja ei voi tuolla tavalla kytkeä toisiinsa, vaan heidät yritetään kytkeä toisiinsa esittämällä näiden kummankin ryhmän olevan syypää kansan kasvavaan taloudelliseen ahdinkoon.
Elokuvassa on kymmeniä minuutteja pitkä uuvuttava lista yhteiskunnan eliittiin kuuluvista juutalaisista. Tarkoituksena lienee vihan lietsominen juutalaisia kohtaan pikemminkin kuin eliittiä kohtaan ─ sikäli kuin tuossa elokuvassa ylipäätään nähdään eroa niiden kahden välillä. Nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa maahanmuuttajat ja eliitti yritetään kytkeä toisiinsa sen kautta, että eliitti suhtautuu myötämielisesti maahanmuuttoon. Tällä en kuitenkaan tarkoita, että pelkästään eliitti suhtautuisi myötämielisesti maahanmuuttoon. Uskon nimittäin, että suomalaisten vankka enemmistö suhtautuu edelleen myötämielisesti maahanmuuttoon.
Elokuvalla on sanansa sanottavana taiteestakin:
"For the purity and neatness of the German concept of art, the Jew, without roots of his own, has no feeling. What he calls art must gratify his deteriorating nerves. The stench of disease must pervade it. It must be unnatural, grotesque, perverse or pathological. These feverish fantasies of hopelessly sick minds were once extolled by Jewish art critics of German public life as high artistic expressions."
Seuraa taas uuvuttava lista juutalaisia taide-elämän eliittiin kuuluvia, ja lopulta ihmetellään, miten esimerkiksi sellaisia kuolettavia juutalaisia vihollisia kuin Charlie Chaplin oli saatettu tervehtiä Saksassa tervetulleeksi toivottaen, ja vastaustakin tarjotaan:
"The phony dogma of human equality had tricked the healthy instinct of the nation."
Tarvinneeko kertoa, mihin tuollainen viime vuosisadan alkupuolella harjoitettu kansanryhmää vastaan kiihottaminen lopulta johti? Ainakin vielä 30 vuotta sitten se opetettiin koulussa. Miten lienee nykyään? Joko uudempi historiankirjoitus on sen kumonnut? Toivottavasti ei ja toivottavasti kykenemme oppimaan historiasta niin ettei meidän tarvitse toistaa vanhoja virheitä.