2024. Valtio lähettää sinulle snäpin. Kuvassa näkyy viiden sekunnin ajan äänestyslipuke ja tekstikenttään olet saanut linkin presidentinvaalit.fi sivustolle. Avattuasi sivun, tunnistaudut älypuhelimesi sormenjälkitunnistimen avulla ja äänestät presidenttiehdokasta. Hommaan kuluu minuutti taikka kaksi, olet osallistunut yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja nyt voit hyvillä mielin jatkaa Instagram-feedisi selailua.
Joidenkin mielestä yllä oleva saattaa kuulostaa hyvinkin utopistiselta, toisten mielestä yllä kuvailtua voi hyvinkin olla linjassa heidän tulevaisuudenvision kanssa. Itse en näe syytä sille, että miksi emme veisi yhteiskunnallisen vaikuttamisen ”virallisimpia” kanavia koko kansan saataville internetin välityksellä. Tulemme tulevaisuudessa luottamaan elektroniikkaan melkein kaikissa arjen askareissa, joten päätöksenteon digitalisointi on luonnollista ja nuorten aktivoimisen kannalta todella suotavaa.
Miksei kaupungeilla ole jo nyt omaa applikaatiotaan, jonka kautta jakaa tiedotteitaan tai jossa kysyä esimerkiksi vain tietyn kaupunginosan asukkaiden mielipidettä heitä koskevassa asiassa? Nykyajan mobiilimaailmassa kuitenkin pystyy helposti luomaan porkkanan, jolla kannustaa ihmisiä käyttämään sovellusta. Osallistumalla säännöllisesti saisi maksutonta pysäköintiaikaa keskustassa, taikka ilmaisia kertoja kunnan liikuntatiloihin.
Haluan haasta sinut miettimään sitä, että kuinka matalalle osallistumisen kynnyksen voi meidän mobiiliyhteiskunnassa viedä. Miksi voivottelemme sitä, että nuoret eivät osallistu, kun voisimme samalla energialla viedä vaikuttamisen kirjaimellisesti heidän sormiensa ulottuville?