Vaalan kunnanjohtaja, Harvaan asutun maaseudun teemaverkoston puheenjohtaja Tytti Määtän puheenvuoro ”Maaseutu ei ole perässä vedettävä kivireki” (H.S. 2.10) oli asiapistoisuudeltaan ja tasapainotuksellisuudessaan oiva esimerkki siitä, miten Suomea pitäisi kehittää monipuolisesti, ei yksin kaupunkitaajamia tai vain maaseutua. Kumpikin tarvitsevat välttämättä toinen toisiaan. Vastakkainasettelu tai yksipuoleinen kaiken keskittämisen (asutus, elinkeinot, energia, liikenne, jne.) kannustaminen maaseudun kustannuksella vie vääjäämättä ahdistaviin kaupunkitaajamiin ja maaseudulla taas isoihin kartanoihin, elinvoimaisia välimuotoja ei ole ja jos on, niin kesämökit vieri vieressä vesistöjen rantamilla suurimman aikaa vuodesta tyhjän panttina, metsät hoidettuna mikä mitenkin, jne.
Kaikesta em. kokonaismyönteisyydestään huolimatta Määtän puheenvuoron nettiversion kommenteissa heijastui valitettavasti vieläkin tyypillinen pääkaupunkiseudun vääristynyt vähättelevä ja epäoikeudenmukainen – tietämättömyys - asenne maaseudun väkeä ja sen pääasiallisia elinkeinoharjoittajia, ”maajusseja” monine alihankkijoineen, yrityksineen ja työntekijöineen kohtaan. Yritin saada ao. sivulle (http://www.hs.fi/mielipide/a1475287244422?jako=915034c8a4bd2c4c8eda4c74942d48d8&ref=og-url#kommentit) kommenttiani, mutta se ei H.S:n nettitoimitukselle syystä tai toisesta sopinut, joten kirjoitin sen tänne.
Maataloutta kritisoidaan sen saamista tuista, syyttä suotta. Maatalouden tukien merkitys viljelijöiden tulonmuodostuksessa on keskeinen. Luonnonvarakeskus Luken laatiman maatalouden kokonaislaskennan mukaan tukien osuus maatilojen vuoden 2014 kokonaistuotosta oli keskimäärin noin 34 %. Vuonna 2014 maatalouden suorat tuotantokustannukset ilman viljelijän omaa palkka ja pääoman tuottoa laskettuina olivat yhteensä noin 5,1 miljardia euroa, markkinatuotot noin 3,8 miljardia euroa ja kaikki tuet (ml. investointituet) olivat hieman alle 2 miljardia euroa. Tuotantokustannukset olivat siis selvästi markkinatuottoja suuremmat. Tästä syystä kotimaisen ruuan alkutuotannon jatkuminen ei olisi ilman tukivälineitä Suomen oloissa mahdollista läheskään nykyisessä laajuudessa.
Maatalouden tuilla varmistetaan kotimaisen ruuan alkutuotanto ja sen kehittämisedellytykset.
EU:n maatalouspolitiikan keskeisenä lähtökohtana on varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus kuluttajille. Monien maataloustuotteiden hinnat EU:ssa ovat lähellä keskimääräisiä maailmanmarkkinahintoja ja hintataso on yhteismarkkinoilla lähtökohtaisesti sama eri osissa EU:ta. Keskeisten maataloustuotteiden tuotanto, hintataso huomioon ottaen, ei ilman yhteiskunnan tukea olisi mahdollista Suomessa, eikä läheskään nykyisessä laajuudessa muissakaan EU-maissa. Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maataloutta tuetaan kaikissa EU-maissa budjettivaroin.
Yhteisen maatalouspolitiikan tukivälineillä ei ole riittävästi pystytty huomioimaan Suomen maatalouden erityisolosuhteita. Tästä syystä Suomessa maksetaan EU:n tukimuotoja täydentävää kansallista tukea.
Inhimillinen oikeudenmukaisuus ja kehitys koko Suomeen:
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140488-inhimillinen-oikeudenmukaisuus-ja-kehitys-koko-suomeen
Inhimillinen oikeudenmukaisuus ja kehitys koko Suomeen:
Kilpailuetu keskittämisen sijaan tasapainottavalla hajautuksella:
Nuoret haluavat kaupunkien läheiselle maaseudulle:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/nuoret-haluavat-kaupunkien-l%C3%A4heiselle-maaseudulle-1.69882