Yhdysvaltain presidentinvaalien jännittynyt tunnelma näkyi heti väittelyn alkajaisiksi kun ehdokkaat eivät kätelleet toisiaan.
Odotetusti keskustelu alkoi Donald Trumpin tuoreimmasta skandaalista. Republikaanien ehdokas tyytyi pahoittelemaan sanojaan todeten niiden olevan vain "pukuhuone" puheita ja loi käsittämättömän aasinsillan ryhtyen toistelemaan miten ISIS lyödään. Seksismi kysymyksessä Clinton pystyi vastaamaan napakasti takaisin sillä tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun Trump puhuu halventavasti jostain väestöryhmästä.
Paluu 1990-luvulle tapahtui hyvin nopeasti väittelyn alkaessa kun Trump nosti odotetusti esille Bill Clintonin naisseikkailut. Hillary Clintonin ei ryhtynyt penkomaan 1990-luvun tapahtumia vaan vei keskustelun Trumpin aikaisempiin puheisiin mm. siitä ettei Obama ole syntynyt Yhdysvalloissa ja halventaviin puheisiin vähemmistöjä kohtaan.
Obaman terveydenhuoltouudistuksesta käytiin väittelyn alkuun verrattuna yllättävän asiallinen keskustelu ehdokkaiden välillä, jossa erot tulivat argumentoidusti esille. Muutoinkin tämä väittely oli ensimmäistä huomattavasti asiallisempi. Faktan tarkastajilla luonnollisesti riittää töitä sillä toistuvasti erityisesti Trump oli puheissaan aivan irti todellisuudesta. Clintonin turhautuminen Trumpin populismiin sai korostetun aseman kun Clinton toistuvasti pyysi yleisöä ja mediaa tarkastamaan Trumpin väitteitä.
Yhtymäkohta vuoden 2012 presidentinvaalien Town Hall - väittelyyn nousi esille Donald Trumpin väittäessä, ettei Hillary Clinton rohkene puhua radikaalista islamilaisesta terrorismista puhuttaessa suhteista islamiin. Sanat olivat täsmälleen samat joita vuonna 2012 käytti republikaanien Mitt Romney Barack Obamaa kohtaan muutamaa päivää Benghazin tuhoisan lähetystöiskun jälkeen. Tuolloin Romneyn väitteiltä putosi kokonaan pohja pois kun tilaisuuden juontaja totesi suoraan Barack Obaman puhuneen radikaalista islamilaisesta terrorismista. Nyt toimittajat eivät samanlaista korjausta tehneet.
Edellisessä väittelyssä Trump syytti huonosta menestyksestä mikrofonia. Tässä väittelyssä Trump ryhtyi hyökkäämään Clintonin lisäksi myös tilaisuuden juontajia kohtaan ja syytti heitä puolueellisuudesta. Tämä varmasti sopinee hänen kannattajilleen, jotka suhtautuvat negatiivisesti valtamediaan.
Varsinaisia ansoja Hillary Clinton ei asettanut Donald Trumpille kuten ensimmäisessä vaaliväittelyssä vaan Trump taisi asettaa jo itse itselleen ansan perjantaina kun hänen seksistiset puheensa nousivat esiin.
Clinton oli selkeästi harjoitellut ilmeitään ja eleitään reagoidessaan Trumpin puheisiin. Harjoitusta tässä suhteessa olisi kaivannut myös Trump. Hän useasti käveli estradilla todella tylsistyneen ja vaivaantuneen näköisenä, aivan kuin hän ei olisi edes halunnut olla paikalla. Jonkun olisi myös kannattanut ohjeistaa Trumpia ennen väittelyä ettei näytä kamerassa hyvältä jos hän parkkeeraa itsensä suoraan Clintonin taakse ja kääntelee päätään kuin levoton mangusti.
Väittely ei ollut niin katastrofaalinen Donald Trumpille kuin ensimmäinen ja hän oli huomattavasti paremmin valmistautunut. Väittely oli suorastaan tasainen. Siinä missä hän yritti ensimmäisessä väittelyssä saavuttaa asemaa hyökkäämällä aggressiivisesti Clintonia vastaan, käytti Trump nyt huumoria hyödyksi ja se toimi paljon paremmin. Luonnollisesti tällainen sopisi paremmin joihinkin hänen tosi-tv sarjoistaan kuin Yhdysvaltain presidentinvaalien vaaliväittelyyn, jossa pitäisi keskustella asioista.
Pientä harmoniaa ehdokkaiden välillä koettiin väittelyn lopussa kun viimeisessä yleisökysymyksessä pyydettiin ehdokkaita sanomaan toisistaan jokin asia, jota he arvostavat. Clinton sanoi arvostavansa Trumpin lapsia eikä siis kehunut mitään henkilökohtaisesti Trumpissa. Trump puolestaan kehui Clintonia vahvuudesta, sitkeydestä ja taistelutahdosta. Yllättävän vuolas kehuminen ei ehkä ollut paras vastaus Donald Trumpilta.
Tiivistetysti voidaan todeta Hillary Clintonin pelanneen varman päälle ja vältelleen riskejä. Tämä riittää hänelle, sillä johtoasema on vahva galluppien kääntyessä nousuun ja vähemmistöjen tuen kanavoituessa entistä vahvemmin hänelle. Trump vetosi omilla puheillaan erityisesti ydinkannattajiin ja hänen esiintymisensä oli hyvin samanlaista kuin mitä häneltä odotetaan: vähän faktoja ja paljon puhetta.