"Suomi tarvitsee kansansa yhdistämiseksi yhden yhteisen kielen: Suomen!"
- C.G.E. Mannerheim
- Kylmän sodan aikana ruotsi oli hyödyllinen kieli. Yleinen kielitaito ei ollut yhtä hyvä kuin nykyään, ja ruotsin kieli oli varma tae kommunikoinnin onnistumisesta molemmin puolin. Ne ajat ovat kuitenkin ohi, ja on katsottava nykyhetkeä ja tulevaisuutta jossa ruotsin kielen pakollinen opiskelu ei ole yhteiskunnallisesti eikä taloudellisesti kannattavaa. Suomi ja ruotsi eivät ole maailman, eivätkä edes Suomen ainoita kieliä.
Hyötyruotsi vai haittaruotsi?
- Minkään kielen osaamisesta tai kielitaidosta itsestään ei ole haittaa. Kysymys on jonkin kielen, tässä tapauksessa ruotsin pakollisesta opetuksesta, ei itse kielestä. Tässä menee usein puurot ja vellit sekaisin. Monesti kun puhutaan pakkoruotsin tarpeettomuudesta, ruotsinkieliset tulkitsevat sen heidän oikeuksiensa loukkaamisena ja vähemmistön sortamisena. Ainoat joita tässä sorretaan on 95 % suomen kansalaisista. Ihminen voi pitää ruotsin kielestä ja ruotsalaisuudesta mutta silti vastustaa pakkoruotsia.
Harva suomalainen osaa kunnolla ruotsia. Ja vaikka nuori tekisikin kaikki läksynsä ja saisi jokaisesta kokeesta hyvän tai kiitettävän numeron, se ei riitä. Kouluruotsilla ei pärjää tosielämän tilanteissa. Jonkin kielen voi oppia kunnolla vain, jos harrastaa sitä aktiivisesti myös vapaa-ajalla. Englantia monet oppivat erittäin hyvin, koska elokuvat, TV-ohjelmat ja pelit ovat täynnä englantia. 90 % maailman nettitekstistä on englanniksi. Moni lapsi tai nuori oppii englantia ilman että huomaakaan. Väitän, että jos oppilas ei pidä ruotsista eikä opiskele sitä tunnillakaan, hän tuskin viettää vapaa-aikaansa sen parissa. On parempi että kaikki ruotsia omasta tahdostaan opiskelevat osaavat kielen kunnolla, kuin että kaikki suomalaiset osaavat huonoa turistiruotsia, jolla ei loppujen lopuksi tosielämän tianteissa tee juuri mitään.
Ruotsin kieli ja ruotsalaisuus osana Suomen historiaa
- Yksi tavallisimmista perusteluista pakkoruotsille on Ruotsin osuus Suomen historiaan. Se on kaikkein järjettömin perustelu. On totta että historia ja kulttuuri ovat osa kieltenopetusta, mutta kieltenopetuksen päätarkoitus on tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin. Kukaan ei voi mennä lomamatkalle menneisyyteen tai työllistyä menneisyydessä. Historia ja kielet ovat oppiaineina kaksi eri asiaa. Jos kieliä opetettaisiin historiallisin perustein, Välimeren maissa ja Britanniassa tulisi olla pakkolatina ja entisissä neuvostomaissa, niin kuin Suomessakin pakkovenäjä. Sveitsissä tulisi olla neljä eri pakkokieltä.
Suomenruotsalaisilla on myös pelko siitä, että jos pakkoruotsi poistuu, niin ruotsalainen kulttuuri Suomessa tuhoutuu. Ei suomalainen kulttuurikaan tuhoutunut Suomen ollessa Ruotsin ja Venäjän vallan alaisina.
Ruotsalaiset ja suomenruotsalaiset vetoavat siihen, että heillä on oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään. Täytyy kuitenkin muistaa, että ruotsinkieliset eivät ole ainoa vähemmistöryhmä Suomessa. Nykyään Suomessa puhutaan yli 200 eri kieltä, joista ruotsi on vain yksi. Entä saamelaiset, venäläiset ja kuurot, joille viittomakieli on ainoa tapa kommunikoida? Ylimitoitetulla ruotsilla ei tee tällöin yhtään mitään. Ulkomaalaisten on mahdoton ymmärtää miksi suomalaisten on opiskeltava seitsemänneltä luokalta alkaen kieltä, jonka opiskelemiselle ei ole mitään järkeviä perusteita, vaikka muita hyödyllisempiä kieliä olisi useita.
Kylmästi voidaan sanoa, että pakkoruotsilla vahätellään huomaamatta Suomen muiden vähemmistöjen, mm. venäläisten ja saamelaisten asemaa. Yleismaailmallisesti mitättömän kielen pakollinen opiskeleminen ei ole yleissivistävää tai kansainvälistä toimintaa, vaan takapajuista sisäänpäin suuntautuneisuutta.
Tällä hetkellä pakkoruotsin kannattajien mukaan elämme 1700-luvulla maailmassa, jonka ainoat maat ovat Suomi ja Ruotsi. Vielä tulee se päivä jolloin Suomen on avauduttava enemmän, ja huomaamme että kielitaitoa tarvitaan lisää.
Venäjää itään?
- Koko järjestelmän kömpelyys piilee siinä, että ruotsia opetetaan pakolla alueilla joilla ei ole ruotsinkielisiä, joiden palvelut pitäisi turvata.
- Oheinen kartta havainnollistaa tilanteen hyvin selvästi. Kun RKP:n kansanedustaja Mikaela Nylanderilta kysyttiin, voisiko RKP hyväksyä venäjänkielisillä alueilla nuorille mahdollisuuden valita ruotsin tilalle venäjän, hän sanoi ettei ymmärrä siihen mitään syytä. Hän perusteli näiden alueiden pakkoruotsia sillä, että kukaan tällä alueella asuva ei voi tietää, muuttaako hän joskus ruotsinkieliselle alueelle, tai muuttaako tälle alueelle ruotsinkielisiä joiden pitää saada palvelua omalla äidinkielellään. Nyt haisee ikävästi elitismi. Kumpi on tärkeämpi: Varmistaa näiden alueiden venäjänkielisten palvelut, vai pakottaa tämänkin alueen nuoret opiskelemaan ruotsia siltä varalta että sinne ehkä muutta joskus joku ruotsinkielinen? Maailman etuoikeutetuin vähemmistö ei hyväksy toisen suuremman vähemmistön palvelujen turvaamista heidän omalla alueellaan omalla äidinkielellään. Venäjänkielisillä on yhtä lailla oikeus omaan äidinkieleen kuin ruotsalaisillakin. Pelkästään tämä kartta ilman mitään kummempia selittelyjä riittäisi pakkoruotsin purkamiselle näillä alueilla.
- On vain ajan kysymys, milloin pakkoruotsi poistuu. Se tulee tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin. Suomi avautuu yhä enemmän ja Suomeen muuttaa jatkuvasti lisää eri kansallisuuksien edustajia. Yhdellä kansainvälisellä kielellä ei enää pärjää nykymarkkinoilla, ja Ruotsi on jo tajunnut sen. Niin pitäisi myös meidänkin, tai kielellisestä tulevaisuudestamme tulee hyvin ankea.
Kielipolitiikkamme suurin ongelma on pakkoruotsi, ja meidän on päästävä siitä eroon ja nopeasti!
kuva: www.stat.fi (Venäjänkielisten asukkaiden suhde ruotsinkielisiin kunnittain 2006)