0. Yleistä
Useissa perustuloa käsittelevissä kirjoituksissa erityisesti sosialidemokraattinen puolue ja ammattiyhdistysliike on nähty perustulojärjestelmien kehittämisen jarruna. Päätin sen vuoksi tutkia asiaan kuuluvia järjestöjä koskevilla hauilla, miltä osin väite pitää paikkansa. Päädyin yllättävään lopputulokseen, jonka mukaan etenkin viime vuosina suhtautuminen perustuloon on kääntynyt monissa sosialidemokraattista puoluetta ja ammattiyhdistysliikkeitä lähellä olevissa toimijoissa huomattavan myönteiseen suuntaan. Perustulon kehittämistä ei siis hidasta tai haittaa "järjestövallasta kumpuava kategorinen vastahanka" vaan ennemminkin perustulomallien kehittämisen yleiset julkisen talouden tasapainoon liittyvät hankaluudet.
1. Sosialidemokraattinen puolue
Sosialidemokraattien suhtautumisen mittaamisessa hankaluutena on se, että virallisia ohjelmakirjauksia perustulosta puolueella ei ole suuntaan eikä toiseen. Parhaina auktoriteetteina voidaan tässä tapauksessa käyttää puolueen johtoa ja kärkipoliitikkoja ja mahdollista tulevaa kehitystä ennustamaan nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kannanottoja.
1.1. Puheenjohtaja Antti Rinne ja muut kärkipoliitikot
Vuoden 2015 heinäkuussa SDP:n kärkipoliitikkoja haastateltiin paneelikeskustelussa perustulosta. Puheenjohtaja Antti Rinne suhtautui perustuloon varovaisen myönteisesti samoin kuin Krista Kiurukin, mutta useita tärkeitä sosialidemokraateille tärkeitä reunaehtoja nousi esiin. Tällainen on esimerkiksi se, että ihmisten pitäisi perustulosta huolimatta pystyä elämään työtuloillaan. Lisäksi mainittiin se, että ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita ja tarpeita ja Krista Kiurun sanoin "minimi ei voi olla kaikille myös maksimi". [1]
1.2. Opiskelijajärjestö SONK
Sosialidemokraattisten opiskelijoiden virallinen kanta perustuloon on käytännössä varauksettoman myönteinen ja kannanotosta nousee esiin perinteisiä perustuloa puoltavia lausumia, esimerkiksi pienyrittäjien, pätkätyöläisten ja freelancerien aseman parantaminen ja nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuus. Asumistuki haluttiin pitää perustulojärjestelmän ulkopuolella, ilmeisesti asumiskustannusten rajusta alueellisesta vaihtelusta johtuen. Tähän lienee vaikuttanut kannanoton esittäjien oma elämäntilanne, koska merkittävimmät opiskelupaikkakunnat ovat samalla myös niitä, joissa asuntojen markkinahinnat ovat korkeat. [2]
1.3. Demarinuoret
Demarinuoret ovat myös varsin perustulomyönteinen järjestö, jopa siinä määrin, että se on todennäköisesti ainoana sosialidemokraattisena järjestönä esittänyt konkreettisen kehyksen omalle perustulomallille, jota se kutsuu yleisturvaksi. Yleisturvan ideana on perustulon kolmiportaisuus. Kaikille maksettaisiin pientä takuutuloa, joka ei vielä riittäisi kattamaan sellaisenaan elinkustannuksia, tulo- ja varallisuusperusteisesti takuutulo voitaisiin laajentaa nykyistä toimeentulotukea vastaavaksi yleistuloksi ja lisärahoja eli aktiivituloa voitaisiin vielä tämän päälle myöntää henkilöille, jotka aktiivisesti parantavat omia työllistymismahdollisuuksiaan. Aktiivitulo lienee ilmeisesti tarkoitettu vastaamaan nykyisiä opintososiaalisia etuuksia. [3]
2. Ammattiyhdistysliike
Vaikka ammattiyhdistysliike on oma järjestökenttänsä eikä ole virallisesti sitoutunut mihinkään yksittäiseen poliittiseen puolueeseen, tosiasiallisesti sosialidemokraateilla on aina ollut huomattavan korkea edustus useimmissa keskusjärjestöissä ja liitoissa. Seuraavaksi merkityksellisimpiä "ammattiyhdistysliikepuolueita" ovat Vasemmistoliitto ja Kokoomus, jolla on jalansijaa lähinnä Akavassa. Joka tapauksessa ammattiyhdistysliikkeiden kanta heijastuu vääjäämättä myös siihen, mitä sosialidemokraattien on järkevää perustulosta nyt ja tulevaisuudessa esittää.
2.1. SAK
SAK on yhdessä Akavan kanssa nyt käsitellyistä organisaatioista kaikkein kriittisin perustulojärjestelmiä kohtaan. SAK:n kanta on varsin perusteltu ja kiteytyy pääasiassa sen asiantuntijajohtoon kuuluvan ekonomi Ilkka Kaukorannan analyyseihin, joissa tarkastellaan perustulon tulonjakovaikutuksia ja muita taloudellisia edellytyksiä. Kaukorannan kiteyttämänä, perustulo on "kallis", "turha" tai "kauhea". Jonakin valopilkkuna perustulon puolesta voidaan kuitenkin pitää sitä, että Kaukoranta on avoin muille sosiaaliturvan uudistuksille, joilla yritetään taloudellisemmin saavuttaa samoja hyötyjä kuin mitä perustulosta voisi olla. [4,5]
2.2. STTK, erityisesti pj. Palola
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola suhtautuu perustuloon myönteisesti. Perusteena hän käyttää tyypillisiä kannatusargumentteja, jotka liittyvät työsuhteiden silppuuntumiseen. Palola huomioi kuitenkin, ettei valmista toteuttamismallia perustulolle vielä ole. [6]
2.3. Akava
Akava on toinen kriittisen laidan edustaja SAK:n kanssa perustulokysymyksessä. Akavan argumentoinnissa esiintyy keski- ja hyvätuloista huolta verotuksen kiristymisestä ja ostovoiman heikkenemisestä sekä ansiosidonnaisten etuuksien puolustamista. Myös yrittäjyyttä koskevia huolia esitettiin, mutta yrittäjyyttä haluttiin tukea mieluummin muin keinoin kuin vastikkeetomalla perustulolla tai kansalaispalkalla. [7]
Lähdeviitteet:
[1] http://www.hs.fi/politiikka/a1437013142232
[2] https://sonk.fi/sonk-perustulolla-kohti-parempaa-toimeentuloa
[4] https://www.sak.fi/ajankohtaista/blogit/jakovara/perustulo-kallis,-turha-tai-kauhea
[6] https://demokraatti.fi/sttkn-palola-avautuu-perustulosta-minun-paatani-on-kaantanyt-se-etta/