Usein kysellään maahanmuuton kustannuksia. Niitä ei pitäisi kuitenkaan verrata nollatasoon vaan siihen, kuinka kalliiksi tulee, jos maahanmuuttoa ei olisi. Maahanmuuttamattomuuden kustannukset olisivat Suomelle järkyttävän suuret.
Huoltosuhde
A) Väestöllinen huoltosuhde: kuinka monta ei-työikäistä kansalaista on kutakin työikäistä kohti.
B) Taloudellinen huoltosuhde: työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhteessa työllisten määrään. Edelliseen lasketaan mukaan 0–14-vuotiaat, opiskelijat, ase- tai siviilipalvelusta suorittavat, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat, esimerkiksi omaa kotitalouttaan hoitavat. Työllisiksi luetaan kaikki 18–74 vuoden ikäiset henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työnhakijoina. (Wikipedia)
Manner-Suomessa taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2013 paras Uudellamaalla (111 : 100) ja huonoin Kainuussa (177 : 100); Ahvenanmaalla se oli peräti 106 : 100. Koko Suomen taloudellinen huoltosuhde oli 137 elätettävää per 100 työllistä. Syrjäseuduilla ei ole töitä, ja vain vanhempi väestö jää sinne - nuoremmat perheineen muuttavat pois töiden perässä. Kuvassa 1 on väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen kehitys.
"Vuoden 2011 lopussa noin 44 prosenttia Suomen väestöstä kävi töissä. Loput 56 prosenttia väestöstä oli alle 15-vuotiaita, työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita tai muita työvoiman ulkopuolisia henkilöitä. - - Eläkkeelle siirtyvien ikäluokat ovat nykyisin ja myös tulevaisuudessa suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Ellei työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä tulevaisuudessa pienene nopeammin kuin eläkeläisten määrä kasvaa, johtaa se vääjäämättä [taloudellisen] huoltosuhteen heikkenemiseen."
"Jos oletetaan, että työllisyys pysyisi vuosien 2009–2011 tasolla eli työllisten osuus 18−67-vuotiaista pysyisi koko tarkastelujakson samana aina vuoteen 2040 saakka, nousisi huoltosuhde koko maan tasolla vuoteen 2020 mennessä 147:ään nykyisestä 129,5:stä Vuonna 2030 huoltosuhde olisi jo noin 157, millä tasolla se pysyttelisi koko seuraavan vuosikymmenen." (Tilastokeskus)
Väestörakenne
Käytännössä huoltosuhteen heikkeneminen merkitsee sitä, että elätettävien määrä suhteessa elättäjiin kasvaa. Suomessa on viime vuosina kasvanut sekä työttömien että eläkeläisten lukumäärä, ja vaikka työttömyys jossain vaiheessa paranisikin, eläkeläisten lukumäärä tulee kasvamaan aiempaa jyrkemmin tulevaisuudessa, koska suuret ikäluokat elävät edellisiä sukupolvia pidempään. Kuvassa 2 on Suomen väestöpyramidi vuonna 2010 ja ennuste väestöpyramidista vuonna 2030.
"Taloudellinen huoltosuhde näyttääkin jääneen pysyvästi korkeammalle tasolle kuin se oli ennen lamaa. Osittain tähän vaikuttaa väestön ikärakenteen muutos: 68 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut 213 000 hengellä vuodesta 1993 vuoteen 2011 ja myös ikäryhmän osuus väestöstä on kasvanut 11 prosentista 14 prosenttiin. Vaikka samanaikaisesti alle 18-vuotiaiden määrä on pienentynyt noin 87 000 hengellä, se ei ole riittänyt kompensoimaan eläkeläisten määrän kasvua. Tulevaisuudessa ikärakenteen muuttumisen vaikutus korostuu entisestään." (Tilastokeskus)
"Väestöennusteen mukaan yli 64-vuotiaiden määrä Suomessa kasvaa aikavälillä 2011 - 2020 yhteensä yli 300 000:lla. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä vähenee yli 120 000:lla." (Kunnat.net)
Luvut ovat karmaisevia. Ikääntyvien kasvava osuus suhteessa työvoimaan johtaa jatkuvasti heikkenevään huoltosuhteeseen. Huoltosuhteen jatkuva heikkeneminen puolestaan merkitsee sitä, ettei Suomella ole enää varaa ylläpitää hyvinvointivaltiota. Elättäjien määrä on vuosi vuoden jälkeen pienempi kuin elätettävien määrä.
Tulevien hallitusten osana on menojen jatkuva ja toistuva leikkaaminen aina edellistä vaalikautta pienemmiksi, täysin riippumatta siitä, mitä puolueet lupailevat ennen vaaleja.
Mainittakoon vielä, että luonnollinen väestönlisäys (syntyneitä enemmän kuin kuolleita) on enää runsaat 5 000 henkilöä vuodessa, kun se vielä vuonna 2010 oli 10 000 henkilöä. Ilman jatkuvaa maahanmuuttoa (nettomaahanmuutto on runsaat 20 000 henkilöä vuodessa) väestöpyramidimme vääristyneisyys olisi jo vuosia sitten johtanut väkiluvun laskemiseen.
Lääke: maahanmuutto
Maahanmuuttajien ikärakenne painottuu lapsiin ja nuoriin aikuisiin. Siksi maahanmuuttajien vastaanottaminen eheyttää Suomen vinoutunutta väestöpyramidia, jossa eläkeläisten osuus jatkuvasti kasvaa. Lisäksi maahanmuuttajat lisääntyvät nopeammin kuin suomalaiset. Erityisesti humanitaarisilla maahanmuuttajilla on suuri kokonaishedelmällisyys (keskimääräinen lasten lukumäärä), vaikka se esim. somaleilla onkin Suomessa laskenut neljään lapseen "alkuperäisestä" lähes seitsemästä lapsesta.
"Väkiluku kasvoi vuoden 2013 aikana 24 596 henkilöllä. Äidinkieleltään vieraskielisten määrä kasvoi 22 119 henkilöllä, mikä oli 90 prosenttia väkiluvun kasvusta. Suomea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi 2 514 henkilöllä, ruotsia puhuvien määrä väheni 67 henkilöllä, ja saamea puhuvien määrä kasvoi 30 henkilöllä."
Maahan muuttavissa aikuisissa hyvä puoli on se, että Suomen ei tarvitse maksaa heidän päivähoitoaan eikä kouluaikaansa: he tulevat valmiina Suomen työmarkkinoille, kunhan suomen kielen opettamisesta pidetään huolta. Etenkin humanitaarisilla maahanmuuttajilla työllistyminen on ollut aluksi heikkoa, mutta maahanmuuttajien työllisyyskin paranee, kun maassaolovuosia tulee lisää.
Kuvasta 3 näkyy, että maahantuloa seuraavina vuosina jopa suomalaiset paluumuuttajat kärsivät työttömyydestä. Kuvio on selvä: mitä pidempään asutaan Suomessa, sitä pienemmäksi muuttuu työttömyys. Alemmassa kuvassa taas on eri maahanmuuttajaryhmien työllisyyden kehitys maassaolovuosien mukaan; työllisyys ei ole työttömyyden peilikuva vaan sitä pienempi, koska työttömien lisäksi se jättää ulkopuolelle kaikki muutkin työikäiset työelämän ulkopuolella olevat (opiskelijat, kotiäidit, ennenaikaisesti eläkkeelle jääneet jne.).
Maahanmuuttajien työllistymiseen liittyy myös eri ryhmien lukumäärä. Heikoimmin työllistyvät afrikkalaiset, mutta heitä tulee vuosittain vain noin 2 000 eli 6 % kaikista maahanmuuttajista (viime vuosina maahanmuuttajia on tullut noin 32 000 vuosittain). Selvästi suurin maahanmuuttajaryhmä ovat suomalaiset paluumuuttajat, joita on vuosittain noin kolmasosa kaikista maahanmuuttajista. (Tilastokeskus) Tätä ei kovinkaan usein tuoda esiin.
Valinta on meidän!
Suomalaiset eivät lisäänny riittävästi korjaamaan vinoutunutta väestöpyramidia, jossa eläkeläisten osuus jatkuvasti kasvaa. Jos ja kun me haluamme pitää huolen siitä, että vanhempamme ja isovanhempamme saavat nauttia vanhuudestaan joutumatta elämään kurjuudessa ja köyhyydessä, jää oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa.
Valinta: Parannetaanko huoltosuhdetta ottamalla enemmän maahanmuuttajia, joilla on vinoutunutta väestöpyramidia korjaava vaikutus, vai nostetaanko eläkeikää aluksi esimerkiksi 80 vuoteen ja myöhemmin vieläkin korkeammaksi? Mitään muita keinoja elättäjien määrän nostamiseksi suhteessa elätettävien määrään ei tietääkseni ole olemassa - eihän suomalaisia voida pakottaa tekemään enemmän lapsia.
Isänmaallinen suomalainen haluaa lisätä maahanmuuttoa, koska pelkästään omalta pohjaltamme kehitys johtaisi väestön ikääntymiseen, väkiluvun vähenemiseen, huoltosuhteen heikkenemiseen ja hyvinvointiyhteiskunnan alasajoon eli työllisen väestön ulkopuolelle jäävien kurjistumiseen ja köyhtymiseen. Vanhempamme ja isovanhempamme ovat ansainneet onnelliset, terveet eläkepäivänsä.
Tämänhetkisen ja lähivuosien turvapaikanhakijoiden tulvan voi nähdä tilanteena, jossa molemmat osapuolet voittavat: turvapaikanhakijat tarvitsevat turvallisen asuinmaan, kun taas Suomi tarvitsee paljon lisää nuoria ihmisiä.