Hallituspuolueiden kommelluksia seuratessa tahtoo tavan taatelintallaaja mennä kovin ymmälleen. Siinä missä maahanmuuttokeskustelu saattoi useimmista tuntua vielä muutama vuosi sitten paljolta melulta tyhjästä, myrskyltä vesilasissa, härkäseksi jalostetulta kärpäseltä tahi muulta vastaavalta, on siitä tullut viimeistään nyt aivan oikeutettu keskustelunaihe.
Oli maahanmuutosta mitä mieltä tahansa, on merkillepantavaa, kuinka juuri maahanmuutolla profiloitunut Perussuomalaiset suhtautuu nykyiseen kehitykseen. Kansalaisten muistissa luultavasti (tai toivottavasti) on, kuinka PS (sekä osa Keskustasta ja Kokoomuksestakin) profiloitui maahanmuuttoa sekä tukipakettitaloutta vastustamalla. Mielenkiintoisesti valtiovarainministerin tai maahanmuutosta vastaavan sisäministerin salkut eivät toiseksi suurimmalle hallituspuolueelle kuitenkaan kelvanneet.
Nyt PS istuu Schengen-sopimusta, maahanmuuttoa ja kansainvälisyyttä ylistävässä hallituksessa kuin tatti. Lainatakseni siis viime vaalikauden aikaista kansanedustaja Timo Soinia, joka arvosteli Vihreitä, jotka puolestaan eivät eronneet lisäydinvoimaa rakentavasta hallituksesta. Tilanne on pöyhittävä mitä suurinta perusteellisuutta käyttäen, eli lappilaisittain asiaa pitää hieman hunteerata.
Ensinnäkin, perustelut hallituksessa pysymiselle ontuvat. Timo Soini on todennut useampaan otteeseen, että mikäli hänen puolueensa ei olisi hallituksessa, istuisivat siellä esimerkiksi Vihreät. Käsittääkseni on yksi lysti, kuka hallituksessa istuu, mikäli politiikka pysyy vaalikausien vaihtuessa samana. Toisekseen väite, jonka mukaan PS ei yksin pysty vaikuttamaan hallituspolitiikkaan, on naurettava. Mikäli PS hallituksesta uhkaisi lähteä, kenet Sipilä saisi tilalle? Sipilän kaavailemia leikkauksia ei millä tahansa hallituspohjalla tehdä.
Timo Soini ja joukko muita perussuomalaisia on vedonnut maahanmuuttokeskustelussa hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmaan vetoaminen tarkoittaa poliitikkojen kielellä sitä, että puhujan mielestä muut hallituspuolueet eivät ohjelmaa noudata. Mitä hallitusohjelmassa maahanmuutosta tosiaan sanotaan, kas siinä kysymys!
Hallitusohjelman maahanmuuttokappaleessa ainoa vähänkään sitova lause kuuluu seuraavalla tavalla: Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon. Valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa ja käytössä on riittävät resurssit.
Hallitusohjelma ei toisin sanoen linjaa mitään maahanmuuttopolitiikasta. Käytännössä kiintiöpakolaiset kun ovat vain pieni osa maahanmuuttajien joukkoa – nyt julkisuudessa vellova maahanmuuttokeskustelu koskee turvapaikanhakijoita, jotka pystyvät liikkumaan maasta toiseen Schengen-sopimuksen turvin päästyään ensin Schengen-maiden maaperälle. Onko tosiaan niin, että maahanmuutolla profiloitunut puolue, josta löytyy myös kiistämätöntä aihepiirin tuntemusta, olisi unohtanut hallitusneuvotteluissa kiintiöpakolaisten edustavan vain pientä osaa maahanmuuttajien joukossa?
Ei sentään. Toki turvapaikanhakijoitakin käsitellään ohjelmassa: Maahanmuuton tulee olla hallittua. Viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä nopeutetaan, päätökset palauttamisineen tehdään viipymättä ja väärinkäytöksiä torjutaan. Kuka määrittelee ja miten, mikä on hallittua maahanmuuttoa, mikä on sopiva määräaika turvapaikkahakemuksen käsittelylle etc.? Sen tekee nyt sisäministeri Orpo, joka saanee ainakin kahden hallituspuolueen kannatuksen.
Mitä luultavimmin hallitusohjelman maahanmuuttokirjaus, joka sinälläänkään ei tiukenna aiempaa maahanmuuttopolitiikkaa, on parsittu äänestäjien rauhoittelemiseksi, kun he pikku hiljaa heräilevät vaalienjälkeisestä horroksestaan miettimään kuluttajansuojaansa. Hallitusohjelman sijaan saimmekin siis jallitusohjelman.