Minulla on teoria, mistä johtuu Suomen kestävyysvaje. Se johtuu siitä, että 90 000 ihmistä tekee työtä työttömyyskorvauksella ja tähän ei puututa. Jos nämä ilmaistyöt kiellettäisiin, kestävyysvaje korjaantuisi, kun tulisi avoimeksi 90 000 palkkatyöpaikkaa. 90 000 ihmistä poistuu tulonsiirtojen saajista ja muuttuu veronmaksajiksi. 90 000 työpaikan palkka suomalaisella keskikuukausiansiolla 3300 €/ kk tekee vuodessa n. 3,6 mrd€. Veroa tämänsuuruisesta palkasta voi laskea menevän 25%. Verotuotto yhteensä 0,891 mrd€ ja 9900 henkilöltä. Se on valtiolle tuloa. Loput 2,7 mrd€ on ostovoimaa, joka luo taloudellista toimeliaisuutta kansantalouteen.
Ansiopäivärahalla olleet työttömät saivat aktiivitoimenpiteissä 351 954 438 euroa ja peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olleet 502 559 933 euroa eli yhteensä heille maksettiin 854 514 371 euroa. Osallistujia yhteensä 128167 + 45880 = 174047 (lähde KELA:n tilasto vuodelta 2014). En löytänyt tilastotietoa aktiivitoimenpiteen keskimääräisestä kestosta. Pisimmät koulutukset kestävät vähän yli tai alle vuoden, työelämävalmennus useimmiten puoli vuotta ja lyhyimmät kurssitukset 3 tai 4 kk. Jos oletetaan että toimenpide olisi keskimäärin puolen vuoden mittainen, niin se saadaan puolittamalla osallistujien kokonaismäärä ja se olisi näin ollen noin 90 000. Tästä saadaan aktivoinnin hinnaksi noin 9500 euroa vuodessa osallistujaa kohden. Tämä on valtiolle meno. Kansantaloudellisesti kouluttaminen ja ilmaistyön teettäminen maksaa siis 4,4 mrd€.
TEM:in tilaston mukaan vuoden 2010 työllistyminen avoimille työmarkkinoille työvoimapoliittisen aktiivitoimenpiteen jälkeen 3 kk koulutuksen päättymisestä oli 24%, siis noin neljännes. Työvoimapoliittisten koulutusten osalta prosenttiluku vääristyy, koska siinä lasketaan vain koulutuksen loppuun saakka suorittaneet pois lukien keskeytteneet ja kesken kouluksen työllistyneet. Paras tulos oli starttirahan saaneilla 68,9% ja huonoin työharjoittelussa työmarkkinatuella 13,4%. Itse käymilläni kursseilla, vain yksi tai kaksi kahdestakymmenestä työllistyi, joten minua hämmästyttävät TEM:in ilmoittamat prosentit. Ero voi johtua siitä, että kyseiset ihmiset ovat työllistyneet omatoimisesti kurssin tai siihen liittyvän harjoittelun vaikuttamatta asiaan. Omat palkattomat työharjoitteluni eivät ole koskaan työllistäneet palkkatyöhön harjoittelun jälkeen. Jos lasketaan että 24% aktivoinnista oli hyödyllistä ja loput 76% hyödytöntä. Hinnaksi hyödyttömälle aktivoinnille tulee näin ollen 3,4 mrd€.
Työttömien työllistäminen palkattomiin töihin kalliimpaa kuin palkkaaminen "oikeisiin" töihin. Tästä kirjoitti Henri "Herranterttu" Autero (lähde: http://www.herranterttu.net/2015/08/kallista-moniammatillisuutta.html), jossa hän kertoo, että vaasalainen työpaja veloittaa palkattomasta "työllistämisestä" seuraavasti:
Yhden toimintapäivän hinta on siis halvimmillaan 45,50 €. Alla on esimerkkilaskelma erilaiset kulut mukaan lukien.
Peruskulut kuukaudessa
Kelan työttömyyskorvaus noin 656 €
Asiakkaan 9 € päiväkorvaus (4 päivää / viikko) 144 €
noin 10 € päiväkorvaus valtiolta Vaasan kaupungille 160 €
Kelan asumistuki (esimerkkinä 500 € kk-vuokra-asunto Vaasasta) 328,80 €
Yhteensä 1288,80 €/ kk
Työpaja (45,50 €/ pv) 728 €/ kk
Yhteensä 2016,80 € / kk
Oikealla palkalla (1500 euroa/ kk) työllistäminen maksaisi:
Palkka sivukuluineen eläkevakuutusyhtiö Eteran laskurilla:
Palkka 1500 €
Vuosilomakorvaus 135 €
Sivukulut yhteensä 373,55 €
Yhteensä 2008,55 € / kk
Yhteenvetona voisin ehdottaa, että ilmaistyöt kiellettäisiin kokonaan ja niiden tilalle tulisi palkkatyötä. Tämän lisäksi keskityttäisiin aktiivisen työvoimapolitiikan parhaiten työllistäviin ammatillisiin työvoimakoulutuksiin, palkkatuettuun työhön ja starttiraharyrittäjyyteen. Palkkatyö tuo hyvinvointia ja ilmaistyö vie sitä.