Se on yleensä nuori, korkeintaan muutaman vuoden ikäinen. Se kehittää vielä ensimmäistä ratkaisuaan, eikä vielä yleensä tässä vaiheessa tuota voittoa. Sille on ladattu suuria odotuksia, monet puhuvat siitä Suomen kansantalouden pelastajana.
Sillä on kuitenkin paljon haasteita, se kulkee niin kutsutun kuolemanlaakson kautta toimintansa alkuvaiheessa. Sen ratkaisujen toteuttaminen kuluttaa alkuvaiheessa paljon rahaa, mutta tuloja ei ole tai ne eivät ainakaan riitä kattamaan kuluja.
Muutamassa vuodessa sen tulojen tulisi kuitenkin kattaa myös tämä alun pääoman kulutus, eli saavuttaa nk. break even –piste. Tämän jälkeen sen tulisi tuottaa voittoa tai kattaa tappionsa muiden vuosien voitoilla.
Ennen voitollisen toimintansa saavuttamista se tavallisesti ottaa riskiä yksityishenkilöinä. Sen tuotteet eivät välttämättä ole keskeneräisinä minkään arvoisia, eikä sillä välttämättä ole heti rahaksi muutettavia ideoita. Mutta selkeä visio niistä.
Ja aina kokeilut eivät mene ihan maaliin, mutta sen jälkeen pitää korjata kurssia ja yrittää uudelleen.
Fail early. Fail often. Fail fast.
Se toimii ympäristössä, jossa kukaan ei ymmärrä sen toimintaa ja niin sanotut vakiintuneet toimijat vastustavat sen valintoja ja tekemisiä yli kaiken. Se yrittää kuitenkin olla tulevaisuuteen katsova ja voittaa tosiasioihin pohjautuvilla perusteluilla ympäristön luottamuksen.
Se tietää, että vain 5% tällaisista onnistuu, mutta tekee parhaansa, koska sen omistajilla ei ole muuta vaihtoehtoa.
Kuulostaako tutulta? Edellinen sopisi start-up yrityksen määritelmäksi, mutta kuvaa siis hallituksemme toimintaa. Näitä samoja muroja voisi moni kansalainen ja varsinkin yritys syödä. Ottaa riskiä, tehdä ja yrittää.
Sen sijaan, että seisoo tumput suorana ja valittaa joka asiasta, mitä ympärillä tapahtuu.
