Kaikki me asioista kiinnostuneet olemme lukeneet, kuinka Benjamin Franklin halusi ihmisten nousevan kilpaa auringon kanssa ja kuinka sota-aikoina kesäaikaan siirtymisen avulla pyrittiin säästämään hiiltä, vaikka näyttöä säästöistä ei käytännössä ole. Kesäajan terveyshaitoista näyttöä on sen sijaan kasvavassa määrin. Näitä haittoja yhteiskunnalliseen keskusteluun on ansiokkaasti nostanut mm. tutkimusprofessori Timo Partonen. Tiede-lehden viiden vuoden takaisessa artikkelissa on hienosti kuvattu koko kellopelin historia, mutta avoimeksi jää, miksi tätä järjettömyyttä jatketaan vielä sata vuotta ensimmäistä kokeilujen jälkeenkin.
Kaiken takana on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/84/EY tammikuulta 2001. Kyseessä on sarjassaan jo yhdeksäs kesäaikadirektiivi, mutta aiemmista poiketen tämä pirulainen on säädetty olemaan voimassa määrittämättömän ajan. Direktiivissä Euroopan parlamentti ja neuvosto katsovat sisämarkkinoiden toiminnan kannalta tärkeäksi, että kesäaikaan ja siitä pois siirrytään kaikissa jäsenvaltioissa samaan aikaan.
Euroopan yhteisöjen komissio selvitti direktiivin vaikutuksia vuonna 2007. Raportissaan komissio totesi, että kesäaika suosii vapaa-ajan harrastuksia ja valaistukseen kuluu iltaisin vähemmän sähköä kesäajan ansiosta, mutta siitä saatava rahallinen säästö on suhteellisen pieni. Elinkeinoelämä, maatalous ja liikenne mukaan lukien, on ehtinyt jo sopeutua kesäaikaan. Mahdollisia terveyteen kohdistuvia vaikutuksia komissio piti lyhytaikaisina ja vaarattomina. Ympäristöön ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvista vaikutuksista komission oli mahdotonta sanoa mitään yleispätevää.
EPP-ryhmän europarlamentaarikko Henna Virkkunen esitti maaliskuussa komissiolle kysymyksen kesäaikadirektiivistä luopumisesta ja sai vastauksen, että komissiolla ei ole aikomusta muuttaa tai kumota direktiiviä. Komission mukaan yhdenmukaistamattomat kesäaikakäytännöt aiheuttaisivat huomattavaa haittaa yrityksille ja kansalaisille.
Näin ollen näyttää siltä, että kesäaikaa ei pysty pysäyttämään kukaan. Koska komission huolena vaikuttaa olevan erityisesti asymmetria, vaihtoehdoksi jäänee ainoastaan kesäajasta luopuminen yhdellä kertaa koko EU:n alueella.
Vaikka asiaan ei pystyttäisi kansallisella tasolla vaikuttamaan, kannustan jokaista allekirjoittamaan tämänvuotisen kesäajanvastaisen kansalaisaloitteen ”Yhteiskunnan rasitteet kesä-talviaika pois: Voimaa, terveyttä työpäivään ja elämään Keski-Eurooppalaisella aikavyöhykkeellä”. Tärkeintä on, että keskustelu jatkuu.
