Ulkopolitiikan asioissa käännytään kyselyjen muodossa kansalaisten puoleen. Saatuja tuloksia tulkitaan melko usein suoraviivaisesti, vaikka ne ovat mielipiteiden tasolla. Tarvitaan eri puolten erittelyä, kun johtopäätöksiä tehdään. Julkisuudessa olevat tiedot kertovat usein aivan muuta. On ongelmaista, kun samat henkilöt tulkitsevat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä. Kerronnat saattavat olla yhteydessä siihen, mitä kantaa on ennenkin edustanut. On punnittava tarkoin, mitkä ovat tehtyjen päätösten vaikutusyhteydet.
Eduskunnalla on oltava yhteinen näkemys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta. On vastattava kysymykseen, mitkä ovat Suomen mahdollisuudet toimia itsenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kansalaiset seuraavat eri asioiden kehittymistä ja ajattelevat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. He pohtivat, miten pakolaisten kotoutumisessa onnistutaan ja miettivät perustellusti, millaista politiikkaa harjoitettiin "kansainvaellusten" synnyttämiseksi.
Monet muistavat myönteisellä tavalla Helsingissä 1975 pidettyä Etyjin kokouksen. Onko aihetta perätä tänä vuonna 2015 Helsingissä pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistusta"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvioitava ulkopolitiikan jatkuvuuden kannalta. Suomi on ollut yleensä kriisien välitysrooleissa ja rauhanvälittäjä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä asioiden "painotusarvoista". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joissa käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa suhdetoiminta auttaa viemään asioita eteenpäin. On harjoitettava "viisasta" päätöksentekoa, jossa tehdään "oikeanaikaisia" ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin kiinnostavasti Tampereen messuilla syyskuun 2015 alussa. Eduskunnan on huolehdittava, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on varmistettava kansalaisten turvallisuus perustuslain velvoitteiden "hengessä".
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Jotkut haluaisivat kuitenkin harjoitettavan toisenlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Onko toteamus aiheellinen? Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava Suomen edunmukaista. Jatkuvasti on pidettävä mielessä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu mahdollisimman hyvin. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joka on päätöksenteon taitolaji.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
