Törmäsin tänään uutiseen vastaanottokeskusten eväistä. Turvapaikanhakijoiden ruokkimisen kerrotaan olevan kulinaristista diplomatiaa. Eri väestöryhmien toiveet sovitellaan yhteen ja luodaan sellainen lopputulos, että jokaiselle löytyisi jotain. Annokset ovat kieltämättä aika houkuttelevan näköisiä. Vesi nousee kielelle.
Kirjoituksen alapuolella on aiheeseen liittyväkuvalinkki vanhuksen surullisen kuuluisasta juhannusateriasta, joka varmasti saa monen palan takertumaan kurkkuun. Kyllä tässä vähän jo minunkin suhteellisuudentajuani koetellaan. Kuinka tällainen eriarvoisuus voidaan sallia hyvinvointivaltiossa?
Hyvin useat suomalaiset ovat olleet turvapaikanhakijoiden kulinaristisista ruokailutottumuksista ja eväistä käärmeissään. Kummastusta on herättänyt myös tieto siitä, että turvapaikanhakijat saavat valtiolta yksityiset terveyspalvelut, kun taas paikallisväestö joutuu tyytymään kunnan tarjoamiin palveluihin. Jotkut katsovat, että suomalaiset ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan omassa maassaan. Toisinaan kyse on kateudesta, sillä hyvin usean suomalaisen elämä on ollut viime vuosina ahtaammalla kuin koskaan aikaisemmin.
Tällaisten keskustelujen yhteydesä kannattaa silti aina pitää mielessä, etteivät turvapaikkaa hakevat ihmiset näistä asioista päätä, vaan me suomalaiset päätämme niistä itse. Poliitikot ja virkamiehet. Viime kädessä me kansalaiset. Jos teitä sapettaa, niin olisi äärimmäisen tärkeää, että te purkaisitte turhautuneisuuttanne edes oikeaan osoitteeseen, koska vain niin te voitte vaikuttaa siihen kuinka politiikkaa tulevaisuudessa tehdään.
Rasismi on kavala polku kulkea, eikä se tule koskaan johtamaan toivottuihin tuloksiin.
Varmasti tekin olette huomanneet netin olevan puolillaan rasistisia kirjoituksia ja vihapuhetta, jotka kielivät taustalla lisääntyvästä eriarvoisuudesta ja tavallisten ihmisten ahdingosta. Ja nähneet jännitteet, joita tämä kirjoittelu on luonut väestön keskuuteen.
Nyt haetaan syyllisiä. Ja aivan vääristä paikoista.
Tuskin yksikään turvapaikanhakija on ollut päättämässä koulujemme laukkauttamisista, vanhustenhoidon ruokailuista tai päivähoitolaistamme. Syyttömiä he ovat leikkauksiin, työttömyyteen ja verojen kiristykseen, palvelujen heikkenemiseen ja syrjäytymiseen.
Olen varma, että jos ihmiset käyttäisivät edes puolet vihapuheiden kirjoitteluun ja netissä raivoamiseen uhraamastaan ajasta johokin rakentavampaan toimintaan, niin me voisimme saada aikaisesi todellista dialogia kansan ja poliittisten päättäjiemme välille. Rakentaa tasa-arvoisempaa Suomea, jossa vanhustenkaan ei tarvitsisi kärsiä yhteiskunnan laiminlyönnistä.
Pohdi tätä hetken aikaa, kun seuraavan kerran haluat kertoa mielipiteesi maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista. Entäpä jos osoittaisitkin viestisi tavanomaisen kuulijakunnan sijaan vaikkapa eduskunnalle tai kunnanvaltuustolle. Katkaisisit vihan ja katkeruuden kierteen vaikuttamalla itse siihen, millaisessa maassa sinä tulet elämään.