Eilisen päivän energiauutinen oli se, että Saksassa on yhtenä heinäkuisena päivänä tehty sähkön tuotantoennätys uusiutuvilla, 78 %.
Uutinen on toki rohkaiseva ja hyvä osoitus siitä, että suhteelliseen nopeisiinkin muutoksiin on mahdollisuus kun niin halutaan ja asian hyväksi jotain tehdään. Erityisesti näin Fennovoima-kysymyksen eri käänteiden kohdalla. Mutta yhden haasteen ratkaisu tuo monesti uusia haasteita.
Asian toinen puoli on ollut tiedossa pitkään. Eli silloin kun ei paista tai tuule, niin säätövoima joudutaan tekemään muilla tavoilla ja tämä tarkoittaa paljolti fossiilisen hiilen polttamista. Asia on ennätysuutisoinnista unohtunut, ehkä myös uutisoijien ideologisista motiiveista johtuen. Tulee mieleen huoneentaulu X-Files-agentti Mulderin seinällä:I WANT TO BELIEVE, ja taustalla ufo killumassa taivaalla. Tämäntyyppisistä motiiveista bloggasin aiemmin.
Oheisessa linkissä on Kaj Luukon kirjoittama skenaario siitä, mitä tapahtuu kun aurinko- ja tuulienergialla Saksassa tehdään tuotantopiikkejä kymmenien gigawattien teholla v. 2020. Sähkön tuotantokäyrät vuorokauden sisällä myllertävät ylös alas kuin myrskyaallokko. ”Perinteinen” sähkön tuotantokapasiteetti pannaan osakuormalle kun paistaa ja tuulee, mutta toisessa tilanteessa taas kymmenienkin gigawattien teho tuotetaan tällä perinteisellä. Älykäs sähkönjakelu ja sähkön vienti luonnollisesti vähän tasoittavat myrskyaallokkoa, mutta siitä huolimatta massiivinen säätövoiman tuotantokoneisto pitää olla valmiudessa ja toimia väliin (keskimäärin vajaateholla), polttaen fossiilista kivihiiltä, jolloin khk-päästöt on tapissa. Artikkelissa ennustetaankin, että Saksan Energiewende ajautuu umpikujaan, polulle josta on vaikea kääntyä takaisin. Eikä tavoiteltuihin khk-päästövähennyksiin päästä.
Teknologisilla innovaatioilla voidaan toki tätä sähköntuoton myrskyaallokkoa tasoittaa (akut, älykkäät sähköverkot, vedyn ja polttonesteiden tuotanto,…), mutta kaupallistumista voinee saada vielä odottaa vuosia, jopa vuosikymmeniä. Akkujen kehityksessä ratkaistaisiin myös kiusallinen ongelma älypuhelimien jatkuvan latauksen tarpeen kanssa, mutta koska tällainen akku saadaan? Teslan uudesta akusta riemu saattoi olla ennenaikaista.
Suomessa sama tilanne voi olla mahdollista, etenkin mikäli ydinvoimaloita ei tule ja päätetään tuottaa sama sähkö aurinko- ja tuulienergialla. Työ- ja elinkeinoministerion skenaariossa v. 2050 asti esimerkiksi aurinkosähkön tuotannolle Suomessa asetetaan valtava, kahden dekadin vaihteluväli (0,2-18 TWh/a). Tuulivoimalle myös 7 – 29 tWh/a.
Pahoin pelkään, että jos Suomessa aurinko- ja tuulisähköä roimasti kasvatettaisiin valtakunnalliseen jakeluverkkoon Saksan malliin, niin samat ongelmat olisivat edessä säätövoimajärjestelmän osalta. Että Suomessakin säätövoima tehtäisiin hiililauhteella ja tuontisähköllä (jota nyt jo tuodaan kaapelit punaisina tiettyinä päivinä)? Samoin kysymys tuotantotuista suurella aurinko- ja tuulisähkön osuudella? Biomassalla tuotetun sähkön lisäysmahdollisuuksia on, mutta siinä haasteena on puun tai metsäbiomassan muut käyttötarpeet, lisätuotannon logistiikka ja pohjoismaisen puun kestävyys khk-päästöjen osalta (josta on nyt EU:ssa tieteellinen keskustelu).
Unohtuvatko siis haasteet ideologisista syistä – I want to believe?
P.S. Mitä niihin khk-päästöihin tulee, niin Suomessa ne syntyvät jo nyt valtaosin lämmityksestä ja liikennepolttoaineista.