Vasemmistonuoret ehdottavat, että työntekijät omistavat enemmän työnantajansa osakkeita (VN 31.1.2016). Vaikka täysin pätevät keinot tähän ovat jo olemassa, ainakin pörssilistattujen yritysten kohdalla, villakoiran ydin piilee tässä:
"Toinen keino lisätä työntekijöiden valtaa on perustaa työntekijöiden rahastoja, joihin siirretään osa yritysten osingoista. Niiden avulla työntekijät voivat hankkia yrityksen vähitellen itselleen."
Eli tarkoitus on sosialisoida yritykset ajan kanssa. Koska elämä on lyhyt, ja Rytkönen pitkä, tätä on ilmeisesti tarkoitus nopeuttaa ehdotuksen kolmannella kohdalla vetämällä se mahdollisimman nopeasti nurin:
"Kolmanneksi Tammitapaamisessa vaadittiin työntekijöille veto-oikeutta yt-neuvotteluissa, jos tehtävistä päätöksistä ei vallitse yksimielisyyttä työntekijöiden, työnantajan ja julkisen sovittelijan välillä."
Jolloin se voidaan siirtää työntekijöiden omistukseen, julkisella rahalla tottakai:
"Työntekijöillä on oltava oikeus lunastaa konkurssin tai lakkautusuhan alla oleva yritys tai sen yksikkö esimerkiksi valtion takaaman lainan avulla."
Tämän ehdotuksen olivat kokonaisuudessaan kasanneet vasemmistonuoret, sekä nuoret ay-toimijat.
Voitte lukea rivien välistä mitä mieltä olen tästä ulostulosta, mutta jos nuoret ovat todella halukkaita pääsemään harjoittelemaan mitä omistaminen on käytännössä, aloitetaan oikeasti isännättömästä rahasta, eli AY-liikkeen omaisuudesta. Tarkkaa lukua ei kukaan tiedä, mutta kokonaissumma lasketaan miljardeissa. AY-liikkeen kokonaisjäsenmäärä on noin kaksi miljoonaa, joten liittojen omaisuus per jäsen on luokkaa tuhat-parituhatta euroa.
Ehdotan, että liittojen jäsenille annetaan suora äänestysoikeus (ääni per jäsen) siihen miten liittojen omaisuutta käytetään - liittojen jäsenmäärä myös raketoisi tällä muutoksella, sillä todennäköinen seuraus olisi se, että omaisuus laitettaisiin lihoiksi ja jaettaisiin jäsenten kesken.
Tällä hetkellä tuosta omaisuudesta päättää ja nauttii AY-liikkeen sisäpiiri, eikä rivijäsen siitä pääse kostumaan. Omaisuuden jakaminen jäsenille olisi jopa suoraan sosialisointiin verrattuna armoteko, sillä onhan se kerätty vuosien mitaan verovapauden turvin:
"Jos laskee, paljonko vuoden 1974 jälkeen on maksettu jäsenmaksuja ja laskee niille koron valtion obligaatioiden korkoprosentin mukaan, saa tulokseksi lähes 40 miljardia euroa. Jokainen voi mielessään pohtia, onko sillä rahalla saatu vastaava määrä hyvinvointia aikaan"."
