Kiinalaisomistuksessa oleva Aranui 5 kuljettaa niin lastia kuin turistejakin pieneen osaan Ranskan Polynesian saarista. Matkaa tehdessämme tammikuussa 2016 Aranuilla oli iltaisin tiedotustilaisuus ja ohjeistusta koskien kutakin saarikohdetta. Hyttysistä varoiteltiin suomalaisittain tuntuen jopa hiukan yliampuvan runsaasti.
Saarilla tavatut hyttyset näyttivät pienille ja hennoille. Ne onnistuivat pistämään karkotteesta huolimatta sellaisilla saarilla, jossa niitä esiintyi runsaasti. Ainakin seuraaviin saarikohteisiin mentäessä suositeltiin hyttyskarkotteen käyttöä: Nuku Hiva, Hiva Oa, Ua Huka (vierailu kasvitieteelliessä puutarhassa). Ehkä hyttysvaroitusta ei Papeetesta, Tahitin pääkaupungista tullut, mutta sielläkin virusten levittäjiä on rekisteröity.
Laivan TV:n ranskankielisissä uutisissa näytettiin kuvia Brasilian faveloiden desifioinneista. Zikaviruksen yhteyttä vierailukohteisiin ei osattu juuri kuvitella. Kotimassa sen sijaan oli mtkamme aikana uutisoitu melko runsaasti zikaviruksesta: Oliko niitä mahdollisesti hyttysissä, jotka pistivät heikommin suojautuneita? Miten pitkään virus säilyy hyttysen injektoimassa ihmisessä? Pian ainakin levisi kuumeilua ja vatsatauti, jolle yritettiin keksiä tartuttajaa.
Aihe kiinnosti tänään sen verran runsaasti, että löysin muutaman hiljan julkaistun lääketieteellisen artikkelin Ranskan Polynesian zikavirus-hyttysistä. Varsinkin kun perheenjäseneni silmään pisti matkalla hyönteinen. Seurauksena oli voimakas silmätulehdus. Sen totesi sekä laivan lääkäri, että seurueeseemme kuulunut suomalainen silmälääkäri.
Aedes aegyptii (alasuku Stegomyia) on yksi Tyynen meren arbovirusten välittäjä hyttysistä ( dengue, chikungunya ja zika-virukset). Paikalliset terveysviranomaiset ovat lisänneet näiden vektoreiden torjuntaa, siksi varmasti varoitukset olivat paikallaan. Zika-virusta vastaan ei ole hoitoa kehitetty. Meille ei myöskään perustellusti kerrottu tiedotustilaisuuksissa hyttysten mahdollisesti kantavan vaarallisia taudinaiheuttajia. Olimmekin lähes päivittäin melko heikon englannintaidon varassa saatujen ohjeiden armoilla. Toista lie ollut ranskalaisseurueen ohjeistus?
Alueen erityiset olot, luonto ja saarten toisistaan erillään sijainti vaikuttavat hyttyskantoihin. Ensimmäiset navigoijat löysivät tiensä Austronesiaan jo 1500-luvulla. Ihmiset ovat voineet jo varhain toimia hyttyskantojen leivittäjinä tuolla alueella. Ensimmäiset Aedes aegyti kannat rekisteröitiin kuitenkin vasta 1900-luvun lopulla ja 2000-alkupuolella. Tunnettujen virusten levittäjiksi onkin sen jälkeen nimetty useita hyttyslajeja (Ae. aegypti, Aedes albopictus, Aedes polynesiensis). Näistä Ae. polynesiensis on laajimmalle levinnyt ja myös potentiaali dengue kuumeen levittäjä.
Marques saarista Tahuatulla sijaitseva Vaihatu on pohjoisin saari, jolta näytteitä on saatu. Saari on yksi Aranuin kohteista.
Suosivatko olosuhteet, muun muassa El Nino, juuri nyt virusepidemioiden puhkeamista ja leviämistä? Liittyykö virusten leviämiseen myös kuumeilua, voimakasta päänsärkyä ja voimakkaita vatsatautioireita? Omalle kohdallenikin tuttuja oireita.
Ainakin tämä tutkimus tukee tätä käsitystä: ZIKAV aiheuttaa flunssankaltaisen sairuauden johon liittyy korkea kuume, sekavuutta jne ( flu-like illness associated with high fever, malaise, dizziness, anorexia, retro-orbital pain, edema, lymphadenopathy, and gastrointestinal manifestations (Olson et al., 1981).
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4723151/
Olson JG, Ksiazek TG, Suhandiman, Triwibowo Zika virus, a cause of fever in Central Java, Indonesia. Trans R Soc Trop Med Hyg. 1981;75:389–93. [PubMed]
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4593458/